marginaali

Jet’aime, Jamendo

#2428. Keskiviikko, 20. syyskuuta 2006 klo 13.23.48, kirjoittanut Jani.

Olen ker­ta­kaik­ki­sen rakas­tu­nut Jamen­doon. Jamen­do on verk­ko­si­vus­to, joka tar­jo­aa ihan oikeas­ti vapaa­ta musiik­kia ladat­ta­vak­si Bit­Tor­rentin (tai eMu­len, jos joku sitä mie­luum­min käyt­tää) kaut­ta. Kap­pa­leet saa halu­tes­saan Ogg Vor­bis -muo­dos­sa perin­tei­sen MP3:n sijas­ta, ja minä­hän haluan. #

Ainut ongel­ma­ni tämän kans­sa on, kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta yllät­tä­vää kyl­lä, moraa­li­nen: minul­la on tapa­na pyr­kiä hyö­dyt­tä­mään kans­sa­ver­tais­ver­kon­käyt­tä­jiä­ni jaka­mal­la lataa­mia­ni tie­dos­to­ja vähin­tään suh­tees­sa 1:1, mut­ta Jamen­don tapauk­ses­sa yksit­täi­sen tie­dos­ton lataa­jia on kuna­kin het­ke­nä niin vähän, että tuon jako­suh­teen saa­vut­ta­mi­nen näyt­täi­si vie­vän iäi­syyk­siä. Tähän men­nes­sä lataa­mis­ta­ni vii­des­tä­sa­das­ta mega­ta­vus­ta olen pukan­nut eteen­päin vai­vai­set kuusi­kym­men­tä. #

Tämä on minul­le ongel­mal­lis­ta sik­si, että tyk­kään taval­li­ses­ti varas­toi­da Bit­Tor­rentilla teke­mä­ni latauk­set tila­päis­kan­sioon, jos­ta siir­te­len ne sit­ten var­si­nai­siin musiik­ki- tai mui­hin kan­sioi­hin tuon jako­suh­teen täy­tyt­tyä. Voi­sin tie­tys­ti vaih­taa lataus­kan­siok­si sen kan­sion, johon musii­kit lop­pu­jen lopuk­si aion varas­toi­da, jol­loin nuo voi­si jät­tää loju­maan tuon­ne lähe­tys­lis­tal­le­kin pitem­mäk­si aikaa. Mut­ta sit­ten kaik­ki muu­kin Bit­Tor­rentin kaut­ta lataa­ma­ni tava­ra (kuten elo­ku­vat) tuli­si sin­ne musiik­ki­kan­sioon. #

Viikkovitonen: uutiset

#2388. Maanantai, 4. syyskuuta 2006 klo 17.12.34, kirjoittanut Jani.

Tämä oli minus­ta, pik­ku uutis­nark­ka­ris­ta, kiva. #

  1. Seu­raat­ko uuti­sia koti­mais­ten vai ulko­mais­ten läh­tei­den kautta?
  2. Mit­kä mediat ovat sinun uutislähteitäsi?
  3. Mitä leh­tiä luet pysyäk­se­si ajan tasal­la? Tilaat­ko niitä?
  4. Mitä uutis­pal­ve­lui­ta netis­sä seu­raat ja miten: käy­mäl­lä siel­lä vai esi­mer­kik­si RSS -syötteenä?
  5. Riip­puu­ko uutis­ten luo­tet­ta­vuus nii­den jul­kai­si­jas­ta (esim. onko Suo­men Kuva­pal­ve­lu luo­tet­ta­vam­pi kuin Reu­ters)?

Skru­bu (lin­ki­tyk­set omia­ni) #

  1. Seu­raan sekä koti­mai­sia että ulko­mai­sia uutis­läh­tei­tä, tosin koti­mai­sia säännöllisemmin.
  2. Minun uutis­läh­teit­te­ni ykkös­me­dia on Inter­net tääl­lä omas­sa koto­na. Sano­ma- ja muut leh­det toi­mit­ta­vat median vir­kaa siel­lä mis­sei net­tiä ole. Telk­ka­ris­ta kat­se­len vain Ylen tv-uuti­sia jos mitään.
  3. En lue mitään leh­tiä pysyäk­se­ni ajan tasal­la… jol­lei Linux Jour­nalia las­ke­ta. Käyn kir­jas­tos­sa luke­mas­sa sen enem­män tai vähem­män sään­nöl­li­ses­ti. Mitään leh­tiä en ole tilan­nut pit­kiin aikoihin.
  4. Seu­raan Kes­ki­suo­ma­lai­sen, Ylen ja Lapin Rati­jon verk­koon tuot­ta­mia uuti­sia RSS:n kaut­ta. Mui­hin, lähin­nä siis nii­hin ulko­maa­lais­ten pal­ve­lui­den uuti­siin annan itse­ni etsiy­tyä mui­ta tei­tä, var­sin­kin blo­gien ja nii­tä seu­raa­vien pal­ve­lui­den kaut­ta. Pait­si New York Dai­ly Newsin Cri­me File -pals­tal­le, jota sitä­kin seu­raan RSS:n kautta.
  5. Uutis­ten luo­tet­ta­vuus riip­puu kyl­lä isos­sa mää­rin nii­den jul­kai­si­jas­ta. Luo­tan Ylen telk­ka­ri­uu­ti­siin enem­män kuin koti­mais­ten, kau­pal­lis­ten kana­vien telk­ka­ri­uu­ti­siin. Luo­tan BBC:n uuti­siin enem­män kuin CNN:n uuti­siin. Vii­me kädes­sä­hän minä en kui­ten­kaan luo­ta mihin­kään uuti­siin. Kaik­ki ovat enem­män tai vähem­män vää­ris­tel­ty­jä ver­sioi­ta totuuk­sis­ta, joi­ta ei ole olemassakaan.

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]17:51[/klo] Lisä­sin mai­nin­nan New York Dai­ly Newsin Cri­me File -pals­tan seurannastani.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]22.1.2009[/klo] 22:10 Pois­tin ala­viit­teen Ylen maa­kun­ta­uu­tis­ten sur­keis­ta osoit­teis­ta, kos­ka se ei päde enää nyt kun Yle päi­vit­ti sys­tee­me­jään. Pois­tin Blogs­Now-lin­kin, kos­ka sekin on lyö­nyt lapun luu­kul­le. Päi­vi­tin muu­tos­his­to­ria­koo­din ja vv.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Kuinka äkäpussi kesytetään

#2332. Maanantai, 31. heinäkuuta 2006 klo 12.20.46, kirjoittanut Jani.

Mai­nit­sin aikai­sem­min Atson ongel­mis­ta DVD­talkin perus­ta­jan kans­sa. Jan­ne huo­maut­ti, ettei DVD­talk ole Yhdys­val­tain patent­ti- ja rekis­te­ri­hal­li­tuk­sen tun­nus­ta­ma tava­ra­merk­ki, ja Atso vas­ta­si “gklein­ma­nil­le” tilan­teen vaa­ti­mal­la napak­kuu­del­la. Ja, kuin­ka olla­kaan, öyk­kä­ris­tä kuo­riu­tui her­ras­mies, joka pahoit­te­li aiem­paa asen­net­taan ja esit­ti toi­veen­sa uudes­taan, täl­lä ker­taa koh­te­li­aan pyyn­nön muo­dos­sa. Sil­lä lail­la! #

5.5.2007 18:36 Nyky­ai­kais­tin tyy­liä. #

Or else… what?

#2325. Lauantai, 29. heinäkuuta 2006 klo 23.37.02, kirjoittanut Jani.

Joku DVD Talkin perus­ta­jak­si, Geof­frey Klein­maniksi itsen­sä esi­tel­lyt mänt­ti pai­nos­taa Atsoa luo­pu­maan tämän You­Tu­bessa itsel­leen valit­se­mas­ta käyt­tä­jä­tun­nuk­ses­ta “dvd­talk”. Atso sanoo ole­van­sa val­mis luo­pu­maan epä­on­ni­ses­ti valit­se­mas­taan tun­nuk­ses­ta, mut­ta on kui­ten­kin vii­saas­ti kään­ty­nyt asias­sa You­Tu­ben puo­leen, kos­ka “gklein­ma­nin” asen­ne on ärsyt­tä­vän röyh­keä. #

“gklein­man” veto­aa sii­hen, että dvd­talk käyt­tä­jä­tun­nuk­se­na on “kuin pep­si”, mikä on ihan silk­kaa pas­ka­pu­het­ta. Pep­si­hän ei tun­ne­tus­ti tar­koi­ta (aina­kaan useim­mis­sa kie­lis­sä) yhtään mitään muu­ta kuin sitä yhtä ja samaa, brän­di­ran­kin­gin tämän­vuo­tis­ta nume­ro 22:ta, eikä sitä voi miten­kään ver­ra­ta moni­se­lit­tei­seen “DVD­talkiin”. #

Tosin, väli­kä­des­sä ole­va You­Tu­behan tie­tys­ti luo omat sään­tön­sä hiek­ka­laa­ti­kol­laan, eikä sil­tä vält­tä­mät­tä kan­na­ta odot­taa mitään suo­ma­lai­sen mie­les­tä koh­tuul­li­se­na pidet­tä­vää menet­te­lyä tava­ra­merk­kien suh­teen. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, kun kyse on yksi­tyi­sen ihmi­sen vil­pit­tö­mäs­sä tar­koi­tuk­ses­sa valit­se­mas­ta käyt­tä­jä­tun­nuk­ses­ta eikä mis­tään DVD Talkin kans­sa suo­ra­nai­ses­ti kil­pai­le­vas­ta teki­jäs­tä, oli­si minus­ta kyl­lä erit­täin suo­ta­vaa, että You­Tu­be vas­tai­si Atson tie­dus­te­luun hänen vel­vol­li­suu­des­taan tun­nuk­ses­taan luo­pu­mi­seen kiel­tei­ses­ti. #

Kirjastossa

#2148. Perjantai, 21. huhtikuuta 2006 klo 8.14.04, kirjoittanut Jani.

Sii­nä minä olen, kir­jas­ton sar­ja­ku­vao­sas­tol­la, täy­del­li­sen imper­fek­ti-impo­tent­ti­na luet­tua­ni läpi Veloe­nan koko tuo­tan­non, kun Jere Kara­lah­den näköi­nen köri­läs tulee sei­sos­ke­le­maan uhkaa­van näköi­se­nä sel­kä­ni taak­se. #

Ensin luu­len hänen­kin ole­van vain itse­ni tavoin kiin­nos­tu­nut Milo Mana­ran sar­ja­ku­vis­ta, mut­ta sit­ten hän avaa suun­sa ja sanoo kimeäl­lä äänel­lä: “Minä olen kir­jas­to­tä­ti. Nyt on kuu­le­pa sil­lä lail­la, että sinä et saa lues­kel­la noi­ta Mana­ran sar­ja­ku­via tääl­lä.” #

“Mi-mitä?!”, minä sähäh­dän reto­ri­ses­ti, hen­keä­ni hauk­koen. Olen niin häm­mäs­ty­nyt, että kai­van vasem­man käte­ni ulos housuis­ta­ni ja tun­gen sen oike­aan sie­rai­mee­ni, jol­la epä­on­nek­se­ni juu­ri sil­lä het­kel­lä hen­gi­tän. Köhit­tyä­ni vähän aikaa hap­pea toi­nen sie­rai­me­ni alkaa toi­mia ja samal­la alan toin­tua pahim­mas­ta alku­häm­mäs­tyk­ses­tä­ni. #

Kysyn Jerel­tä: “Mut­ta minä luu­lin että tämä on ylei­nen kir­jas­to. Ette­kö te siis ole­kaan tilan­neet tän­ne kaik­kia näi­tä kir­jo­ja, jot­ta ihmi­set voi­si­vat lukea nii­tä?” #

“Ei, ehei!”, sanoo Kara­lah­ti. “Nämä kir­jat­han ovat pelk­kiä koris­tei­ta.” #

“No voi Saa­ta­na”, minä sanon. #

Sil­loin Jere alkaa eleh­tiä ja nyt­ke­leh­tiä vil­lis­ti, näyt­täen aivan Jim Car­reylta, ja huu­taa: “Sttttt-rike twooooo!” Minä nousen sei­so­maan ja annan hänel­le rai­ku­vat aplo­dit oikeal­la kädel­lä­ni. Sen jäl­keen aset­tau­dun takai­sin maa­han ja sikiö­asen­toon. #

Sit­ten Kara­lah­ti jat­kaa: “Ette te voi tuol­la taval­la puhua. Tämä­hän on kir­jas­to, hyvä mies!” #

Olen entis­tä­kin häm­men­ty­neem­pi. “Mut­ta… te ette ymmär­rä. Minä­hän olen nai­nen ja… ja Saa­ta­na on minun isä­ni. Enkö minä siis saa enää lausua isä­ni nimeä tääl­lä kir­jas­tos­sa?” #

“Ette!”, Jere äräh­tää. “Te ette nyt alkuun­kaan tun­nu tie­tä­vän, mil­lai­nen meno kir­jas­tois­sa on nykyi­sin. Kat­so­kaa­pas tuon­ne nurk­kaan. Näet­te­kö siel­lä ole­van pöm­pe­lin?” #

“Kyl­lä.” #

“Se pöm­pe­li on nimel­tään Inter­net. Kaik­ki tie­don­ha­ku kir­jas­tois­sa tapah­tuu nykyi­sin sen avul­la. Entä näet­te­kö sit­ten tuon Sep­po Kää­riäi­sen näköi­sen mie­hen istu­mas­sa sen pöm­pe­lin ääres­sä?” #

“Kyl­lä.” #

“No, se mies on Sep­po Kää­riäi­nen. Hänen sylis­sään istu­va mies on puo­les­taan Maa­lai­nen, joka on tääl­lä sen takia, että on ole­mas­sa vää­rää ja oike­aa kie­len­käyt­töä. Hän voi opet­taa tei­tä. Sit­ten huo­mau­tan vie­lä erääs­tä sei­kas­ta”, sanoo Kara­lah­ti samal­la, kun hänen pään­sä muut­tuu Jus­si Jur­kan pääk­si. “Tuo tei­dän otsas­san­ne ole­va tatuoin­ti, sitä ei voi­da hyväk­syä tääl­lä.” #

“Tämä­kö? Mut­ta tämä­hän on vain ihan via­ton kuva mie­hes­tä ja nai­ses­ta kiih­keäs­sä anaa­liyhd…” #

Sil­loin Jus­si Jurk­ka hyök­kää kimp­puu­ni vil­lis­ti ähkäis­ten, ja alkaa raas­taa otsaa­ni mat­to­veits­sö­tu­hö­ahs­gö­un­va­sö­unö­av­söiur aörubh aöiuvbö­auv­biöpr­pörh pqrhrq39åhgå9g hå ghpuh­perh gpruhgp9hvfp 8hg rh pörhgp938hg p9oöeq högrh q9hgåjvasofijvåqgj ´00gh q3å4g åh 9hgåq 3h8åg åqrhårg århg 9qrgh qr gåqhjg q´3gh ´0Vtjas­fiävj safämv-kjgäq­rijh årgh q3hgqå 3h äivj äirjg qåh g åivr­ho­äi vnäo rvnqoå hqå834hgå nväirnvronald rea­gan äori hvo­rihv årg qåäghå8 hvå8h årqj4gäigj äoivhå9våqw49ut¨3j opJ­VÄPA JÖOAS IH Oh oiH­GA­Ä­OH GOÖHG ÅOEHG ÅARGHN ÄOAHJ OÖHA­äo äoaI HA ÅGH ÅAVAÄA jsä ä hg åeh gåh ådgh rghsåehg åewhg0q39g q3åäivnjeöioajvåo r8håq3 David Has­sel­blog gåq3 hnvä­viofvn­hö­oi hr8hgåq 3hå8h gå0q9h q9vnsaäoivhär gknvlkhfohyqå894hqå 34htåijgåqw ghåq03h8h48 ågqh #