marginaali

Haitari

#9259. Keskiviikko, 26. elokuuta 2009 klo 13.36.46, kirjoittanut Jani.

“Väki sisäl­lä hänen proo­mus­saan näyt­ti ilos­tu­van tulos­tam­me. Ennen mui­ta hänen vai­mon­sa, komea nai­nen, joka soit­ti hai­ta­ria kuin enke­li.” #

Louis-Fer­di­nand Céli­ne: Niin kau­as kuin yötä riit­tää (suom. Juk­ka Man­ner­kor­pi) #

Vaik­ka aina­kin Wiki­pe­dian mukaan Céli­neä itse­ään hänen teok­ses­saan näh­ty huu­mo­ri ärsyt­ti, niin mitäs muu­ta­kaan tuo jäl­kim­mäi­nen vir­ke on kuin iro­ni­aa? No, eihän iro­ni­suus tie­ten­kään auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta huu­mo­ria. #

[#] Sain nyt vii­mein ajan täkä­läi­sel­le psy­kiat­rian polil­le. Tääl­lä poh­ja­tie­to­jen han­kin­taan suh­tau­du­taan kyl­lä kii­tet­tä­vän perus­teel­li­ses­ti: kut­sun muka­na oli kaik­ki­aan vii­si eri kaa­va­ket­ta täy­tel­tä­vik­si. Mikäs sii­nä, mie­lel­lä­ni­hän minä itseä­ni kos­ke­viin tie­dus­te­lui­hin vas­taan. Eivät nämä ole niin kuin Kelan lomak­keet, jois­sa kysel­lään vai­kei­ta. Täs­sä on perus­tie­to­lo­ma­ke, tie­to­jen­luo­vu­tus­kiel­to- tai sal­li­mis­lo­ma­ke, BDI, MDQ sekä “10 hen­ki­lö­koh­tais­ta kysy­mys­tä alko­ho­lin­käy­tös­tä”. #

Koirat ja ironiantaju

#3000. Lauantai, 16. elokuuta 2008 klo 11.49.17, kirjoittanut Jani.

Hymyilevä koira  #

Onko­han koi­ril­la alkeel­lis­ta iro­nian­ta­jua? Juo­lah­ti eilen mie­lee­ni tämä, kun ajat­te­lin sitä, miten niil­le yleen­sä ham­pai­den pal­jas­ta­mi­nen mer­kit­see uhkaa, mut­ta ihmis­ten kans­sa ne jou­tu­vat var­maan useim­mi­ten tot­tu­maan sii­hen, että sama ele liit­tyy­kin ihan päin­vas­tai­siin tun­tei­siin (leveän vir­nis­tyk­sen tai nau­run yhtey­des­sä). Sikä­li siis, jos ne yli­pään­sä miel­tä­vät ihmi­sen pään samal­la taval­la tun­te­den välit­tä­jä­nä tark­kail­ta­vak­si ruu­miin­osak­si kuin laji­to­ve­reil­laan. #

Vaik­ka voi tie­tys­ti olla niin­kin, että ne ovat pikem­min­kin tark­ka­nä­köi­siä, ja oppi­vat teke­mään eron samal­la perus­teel­la kuin ihmi­set­kin, eli luke­mal­la muu­ta ham­pai­den pal­jas­ta­mi­seen liit­ty­vää kehon­kiel­tä, suu­piel­ten asen­non ja niin edel­leen. Ja jos ei niin oli­si­kaan, niin oli­si ehkä pikem­min­kin syy­tä puhua alkeel­li­ses­ta kyvys­tä ymmär­tää, että saman eleen taka­na voi olla jom­pi kum­pi kah­des­ta toi­sil­leen täy­sin vas­tak­kai­ses­ta tun­tees­ta — omi­nai­suu­des­ta, joka on edel­ly­tys kyvyl­le ymmär­tää iro­ni­aa, eikä samai­nen kyky sinän­sä. #

Minus­ta tämä aja­tus rupe­si nyt kyl­lä tun­tu­maan sil­tä, että olen ihan hyvin saat­ta­nut jos­kus lukea tämän Veloe­nal­ta, ja nyt vain kuvit­te­len koon­nee­ni sen yhteen muis­ta aja­tuk­sen­poi­ka­sis­ta oma­pe­räi­ses­ti. #

Matin kurkku

#2251. Lauantai, 10. kesäkuuta 2006 klo 13.32.20, kirjoittanut Jani.

Aluk­si hiu­kan hupia: jän­nit­tä­vä väri­ku­vail­luusio (via Juha). Käyt­tä­mäl­lä hii­ren osoi­tin­ta kuvan pääl­lä huo­maat, että se muut­tuu mus­ta­val­ko­ku­vak­si lin­nas­ta. Var­mis­ta, ettei osoi­tin ole kuvan pääl­lä (jol­loin se näyt­tää omi­tui­sen väri­sel­tä) ja tui­jo­ta kes­kel­lä ole­vaa mus­taa pis­tet­tä puo­li minuut­tia. Vie sit­ten hii­ren osoi­tin taas kuvan pääl­le. Oli­kos se nyt mus­ta­val­koi­nen vai sit­ten­kin väril­li­nen? #

Tämän­päi­väi­ses­sä Lapik­kaas­sa oli tois­tai­sek­si sur­ku­hu­pai­sin näke­mä­ni yri­tys pön­kit­tää van­han median egoa uuden kus­tan­nuk­sel­la: #

“Pää­mi­nis­te­ri Mat­ti Van­ha­nen­kin pitää omaa blo­gaan. Van­ha­sen blo­gil­ta (2.6) sel­vi­ää muun muas­sa val­ta­kun­nan kan­nal­ta erit­täin mer­kit­tä­vä poliit­ti­nen uuti­nen.” #

Jar­no Lak­ka­la: “Matin kurk­ku” (Lapin Kan­sa 10.6.2006, s. 16) #

Jot­ta tuo ydin­koh­ta ei kir­joit­ta­jan­sa tai­ta­mat­to­muu­den takia meni­si ihan ohit­se, niin tuol­la “Van­ha­sen blo­gil­ta (2.6) sel­vi­ää” -kum­ma­jai­sel­la Jar­no tah­too sanoa, että kyse on Matin 2.6. kir­joit­ta­mas­ta mer­kin­näs­tä. #

“Mat­ti on kär­si­nyt, ei kurk­ku­tu­leh­duk­ses­ta, vaan kur­kun tuleh­duk­ses­ta. #

»Viik­koa­ni häi­rit­si kur­kun tuleh­dus … Ääne­ni menee hel­pos­ti pal­jos­ta puhu­mi­ses­ta - ei aivan hyvä omi­nai­suus polii­ti­kol­le«, Van­ha­nen kirjoittaa.
Kysy­mys kuluu­kin: kum­pi on pahem­pi? Äänen pet­tä­mi­nen vai pal­jon puhu­mi­nen? Ja mikä kurk­ku on kysees­sä?” #

ed. #

Sym­baa­lin ääni! #

Näin van­han median edus­ta­ja viih­dyt­tää mei­tä äärim­mäi­sen hupai­sal­la jutul­la, joka sekin on tär­key­des­sään ver­rat­ta­vis­sa val­ta­kun­nan kan­nal­ta erit­täin mer­kit­tä­viin poliit­ti­siin uuti­siin! #

Ei tätä­kään leh­teä lukies­saan näkö­jään blo­gaa­jia pakoon pää­se, sil­lä tämän jutun lisäk­si sivul­la nel­jä on kol­mas­osa­si­vun kokoi­nen jut­tu erään toh­to­ris­mie­hen tuo­rees­ta kir­jas­ta. #