marginaali


 

Tohtori Moreaun saari

#2815. Keskiviikko, 15. elokuuta 2007 klo 18.04.12, kirjoittanut Jani. 15 kommenttia.

Kun olin saa­nut Toh­to­ri Moreaun saa­ren luet­tua, pää­tin kat­sel­la saman­ni­mi­sen elo­ku­van (se kun sat­tui vie­lä­pä sopi­vas­ti ole­maan tar­jol­la juup­pa­ris­sa). Elo­ku­va oli toi­saal­ta var­sin viih­dyt­tä­vä siten kuin vain huo­not elo­ku­vat voi­vat olla, ja saat­tai­sin hyvin­kin pulit­taa sii­tä aina­kin kol­me euroa Ant­ti­las­sa. Toi­saal­ta minua ärsyt­ti sii­nä tavat­to­mas­ti se äärihol­lywoodilai­nen tapa jol­la Wellsin alku­pe­räis­ta­ri­naa oli nyky­ai­kais­tet­tu. #

Monis­sa klas­si­kois­sa iso osa vie­hä­tys­tä ovat nime­no­maan ne van­han ajan puit­teet, jois­sa seik­kai­lu tapah­tuu. Sik­si nii­den nyky­ai­kais­ta­mi­nen ei ole kovin­kaan mones­ti tari­naan lisää­mis­tä vaan sii­tä vähen­tä­mis­tä. Oma­na aika­naan nuo puit­teet eivät ehkä ole tun­tu­neet niin­kään eksoot­ti­sil­ta, mut­ta minus­ta ajan pati­na on useim­mi­ten var­sin­kin seik­kai­lu­ker­to­muk­sis­sa vain plus­saa. #

Elo­ku­van­te­ki­jän ei tuli­si­kaan mie­les­tä­ni läh­teä tavoit­te­le­maan ajan­koh­tai­suut­ta puit­teis­sa jol­lei hän sit­ten ole lähes var­ma sii­tä, että siten lop­pu­tu­los tulee ole­maan jotain enem­män kuin mitä se alku­pe­räi­sen ajoi­tuk­sen säi­lyt­tä­mäl­lä tuli­si ole­maan. Lop­pu­jen lopuk­si asia on kui­ten­kin hyvin har­voin niin, tai aina­kin se on niin huo­mat­ta­vas­ti har­vem­min kuin miten usein nyky­ai­kais­ta­mis­ta Hol­lywood-elo­ku­vis­sa käy­te­tään. #

Ole­tet­ta­vas­ti tämä­kin on nii­tä asioi­ta, jois­ta jot­kut mogu­lit ovat vain saa­neet pää­hän­pint­ty­män; että suu­ri ylei­sö mak­saa mie­luum­min seik­kai­lue­lo­ku­vas­ta sil­loin, kun se sijoit­tuu nyky­ai­kaan kuin sil­loin, jos se sijoit­tuu vaik­ka­pa sadan vuo­den takai­siin aikoi­hin. Mie­les­tä­ni aina­kin steam­punk-vil­li­tys on kui­ten­kin vah­va todis­te päin­vas­tai­ses­ta. #

Kai­ken lisäk­si gee­ni­tek­no­lo­gian, johon alku­pe­räi­sen tari­nan vivi­sek­tio oli täs­sä elo­ku­vas­sa vaih­det­tu, vää­rin­käyt­tö ei ollut enää elo­ku­van val­mis­tu­mis­vuon­na 1996 miten­kään oma­pe­räi­nen kau­hus­ke­naa­rio. Se oli menet­tä­nyt oma­pe­räi­syy­ten­sä vii­meis­tään kol­me vuot­ta aikai­sem­min, Juras­sic Parkin myö­tä. #

Sitä pait­si vivi­sek­tio­kin on edel­leen kaik­kea muu­ta kuin men­nei­syy­den haa­mu. Vaih­ta­mal­la vivi­sek­tion gee­ni­tek­niik­kaan, joka sii­hen ver­rat­tu­na on yleen­sä pal­jon klii­ni­sem­pää, elo­ku­van­te­ki­jä on samal­la tul­lut eli­mi­noi­neek­si suu­rim­man osan sii­tä inhi­mil­li­syy­teen niin välit­tö­mäs­ti kos­ke­vas­ta raa­kuu­des­ta, jon­ka takia vivi­sek­tio on edel­leen vah­vas­ti kiis­ta­na­lai­nen aihe. #

Kir­jas­sa­kin Pren­dick jou­tuu pake­ne­maan huo­nees­taan kun ei lopul­ta enää kes­tä vie­rei­ses­sä salis­sa lei­kel­tä­vä­nä ole­van puu­man tus­kan­huu­to­ja (sic). Miten elo­ku­van­te­ki­jä on voi­nut kuvi­tel­la­kaan, että elä­vien eläin­ten leik­ke­lyn kor­vau­dut­tua mik­ros­koo­pis­sa tapah­tu­val­la neu­lan­pis­te­lyl­lä, elo­ku­va voi­si enää vedo­ta kat­so­jan tun­tei­siin alku­pe­räi­sen aiheen veroi­ses­ti? #

[#] Pahin Hol­lywood-kli­see, jon­ka elo­ku­van­te­ki­jä on Toh­to­ri Moreaun saa­reen lisän­nyt, on kui­ten­kin typyk­kä. #

Typyk­kä on nais(sivu)hahmo, jol­la on elo­ku­van tari­nas­sa kor­kein­taan sen ver­ran teke­mis­tä, että vain kaik­kein hel­poim­min har­hau­tet­ta­vat kat­so­jat onnis­tu­taan sil­lä vakuut­ta­maan hänen läs­nä­olon­sa oikeu­tuk­ses­ta. Typy­käl­lä on vähän jos lain­kaan repliik­ke­jä, mut­ta sen sijaan hänel­lä saat­taa olla run­saas­ti­kin kir­ku­mis­koh­tauk­sia — siis koh­tauk­sia, jois­sa hän yhdes­tä tai toi­ses­ta, täy­sin tyh­jän­päi­väi­ses­tä syys­tä kir­kuu pään­sä puh­ki. #

Jol­lei pää­roo­li­hah­mo suo­ra­nai­ses­ti osoi­ta­kaan rakas­tu­neen­sa typyk­kään elo­ku­van lop­puun men­nes­sä, niin kaik­ki mer­kit (kuva­kul­mat, koh­taus­ten aset­te­lu ja muu sel­lai­nen) viit­taa­vat enem­män tai vähem­män hie­no­va­rai­ses­ti sii­hen, että jon­kin­lais­ta väri­nää näi­den kah­den välil­lä on joka tapauk­ses­sa — olkoon­kin, että se on täy­sin käsit­tä­mä­tön­tä, kos­ka mies­pää­roo­li­hah­mo on tyy­pil­li­ses­ti roh­kea, äly­käs ja karis­maat­ti­nen, kun taas typyk­kä on… pelk­kä kir­ku­va nuk­ke. #

Pis­tää vihak­si. Raa­dan nis­ka limas­sa teh­däk­se­ni hyvän elo­ku­van, ja krii­ti­kot sano­vat: “jos sii­nä oli­si rak­kaus­ta­ri­na, se oli­si menes­tys.” #

Carl Den­ham elo­ku­vas­sa King Kong (Mar­ko Hau­ta­lan suo­men­nos) #

Jos­tain syys­tä elo­ku­van­te­ki­jät tun­tu­vat pel­kää­vän pel­kis­tä mie­his­tä tai nai­sis­ta koos­tu­van näyt­te­li­jä­kaar­tin varas­sa ole­vien elo­ku­vien teke­mis­tä. Yksi ilah­dut­ta­va poik­keus täs­tä on The Thing – “se” jos­ta­kin, jos­ta ehkä juu­ri sik­si pidän­kin niin kovas­ti, että se on puh­taas­ti uro­se­lo­ku­va“All-male movie” kuten John Car­pen­ter sitä John Car­pen­ter’s The Thing: Ter­ror Takes Sha­pe -doku­men­tis­sa kut­suu., jota ei siis ole typy­köil­lä pilat­tu. #

Marlon Brando tohtori Moreauna
© New Line Cine­ma #

Alku­pe­räi­nen Toh­to­ri Moreaun Saa­ri oli­si sekin ollut muu­ta­mia täy­sin har­mit­to­mia ja per­soo­nat­to­mak­si taus­tak­si jää­viä eläi­nih­mis­nai­sia lukuu­not­ta­mat­ta täy­del­lis­tä uro­se­lo­ku­va-aines­ta, ja sitä suu­rem­pi oli­kin pet­ty­myk­se­ni, kun vuo­den 1996 Hol­lywood-tul­kin­taan oli väen vän­gäl­lä tuu­pat­tu typyk­kä. #

Elo­ku­van mies­näyt­te­li­jöi­den roo­li­suo­ri­tuk­set ovat kerän­neet kysee­na­lais­ta kun­ni­aa, ja kiel­tä­mät­tä Mar­lon Bran­do onkin kyl­lä mel­ko… eri­koi­nen ilmes­tys vii­meis­tään vedet­ty­ään sam­pan­ja­kul­hon pää­hän­sä. Jones­town-doku­ment­te­ja vas­ti­kään kat­sel­tua­ni minun sil­mää­ni ja kor­vaa­ni pis­ti kui­ten­kin enem­män se, miten pal­jon Bran­don Moreau muis­tut­ti Jim Jonesia puhua mus­sut­taes­saan val­tais­tui­mel­laan, aurin­ko­la­sit pääs­sään. #

  #

Avainsanat: Jim Jones, Marlon Brando, Tohtori Moreaun saari

Kansan Temppelin elämä ja kuolema

#2801. Keskiviikko, 25. heinäkuuta 2007 klo 16.01.54, kirjoittanut Jani. 5 kommenttia.

Kat­sot­tua­ni doku­men­tin Jones­town: The Life and Death of Peoples Temple en vie­lä­kään kyke­ne löy­tä­mään itses­tä­ni myö­tä­tun­toa enin­tä osaa Jones­townin mur­he­näy­tel­män uhreis­ta koh­taan. #

Uhrien todel­li­nen luku­mää­rä oli pal­jon pie­nem­pi kuin yhdek­sän­sa­taa - uhre­ja oli minun las­ku­je­ni mukaan vain noin kol­mi­sen­sa­taa. Loput kuu­ti­sen­sa­taa kuol­lut­ta oli­vat Jim Jonesin kans­sa­ri­kol­li­sia. Hei­dän rikok­sen­sa ei ollut sama kuin hänen, mut­ta sen seu­rauk­set oli­vat pal­jon pahem­mat kuin hänen rikok­sen­sa. Yksi mies ei yhdes­sä pie­nen aseis­te­tun jou­kon kans­sa­kaan pys­ty teu­ras­ta­maan yhdek­sää­sa­taa ihmis­tä. #

Yksi enti­sis­tä Kan­san Temp­pe­lin jäse­nis­tä kuva­si olo­suh­tei­ta lah­kon sisäl­lä saman­lai­sik­si kuin mil­lai­sis­sa per­he­vam­mais­ten per­hei­den lap­set elä­vät sikä­li, että nii­tä piti niis­sä eläes­sään ihan nor­maa­lei­na. Hänen ver­tauk­sen­sa on osin vir­heel­li­nen, ja vir­heel­li­syy­des­sään hyvin pal­jas­ta­va. #

Lap­si ei pys­ty valit­se­maan per­het­tään, eikä lap­sel­la sik­si ole mui­ta vaih­toeh­to­ja kuin pitää nor­maa­lei­na nii­tä olo­suh­tei­ta, jot­ka omas­sa per­hees­sä val­lit­se­vat, oli­vat­pa ne sit­ten todel­li­suu­des­sa miten sai­raat tahan­sa. Aikui­sel­la sel­lais­ta pak­koa ei ole, pois­lu­kien jot­kin poik­keuk­sel­li­set tilan­teet (kuten väki­val­tai­sen puo­li­sen armoil­la riit­tä­vän kau­an elä­nei­den koh­dal­la), jol­lai­sis­ta ei kui­ten­kaan Kan­san Temp­pe­lin tapauk­ses­sa ensi­si­jai­ses­ti ollut kyse. Nämä aikui­set ihmi­set valit­si­vat itse per­heen, joka oli sai­ras useam­mal­la­kin eri taval­la. Heil­lä, toi­sin kuin per­he­vam­mai­sel­la lap­sel­la, ei ollut mitään pak­koa pitää sen epä­nor­maa­le­ja olo­ja nor­maa­lei­na. #

Ehkä nii­den kuu­den­sa­dan jou­kos­sa oli joi­ta­kui­ta, jot­ka oli­vat vart­tu­neet lah­kon sisäl­lä aikui­sik­si, ja joi­hin per­he­vam­mai­sen lap­sen ver­taus­ku­va sik­si sopii. Ehkä osa oli vart­tu­nut oikeas­ti per­he­vam­mai­sis­sa per­heis­sä, eikä kyen­nyt sik­si irtau­tu­maan sai­raas­ta mal­lis­taan, vaan etsiy­tyi sik­si lah­koon eikä pys­ty­nyt sii­tä sen jäl­keen läh­te­mään. #

Ehkä jou­kos­sa oli van­huk­sia, joil­la ei lah­kon ulko­puo­lel­la oli­si ollut min­kään­lais­ta (sosiaali)turvaa, ja jot­ka sik­si oli­vat pako­tet­tu­ja jää­mään. Ehkä jou­kos­sa oli jopa muu­ta­mia sel­lai­sia, jot­ka vii­mei­si­nä päi­vi­nä tajusi­vat, että läh­te­mi­nen oli­si mer­kin­nyt kuo­le­maa ei vain hen­gel­li­ses­sä, vaan “kuu­la kal­loon” -mer­ki­tyk­ses­sä­kin, eivät­kä sik­si uskal­ta­neet läh­teä. Kaik­ki nämä ihmi­set minä vapaut­tai­sin syyl­li­syy­des­tä, sil­lä heil­lä ei todel­li­suu­des­sa­kaan ollut vaih­toeh­to­ja. #

Kai­kil­la muil­la aikui­sil­la oli, ja he valit­si­vat sii­tä huo­li­mat­ta­kin itse oman ja las­ten­sa kuo­le­man. Eivät­kä kaik­ki, hel­vet­ti soi­koon, kyen­neet näke­mään valin­tan­sa todel­lis­ta, kam­mot­ta­vaa luon­net­ta vie­lä sil­loin­kaan kun lap­set hei­dän ympä­ril­lään alkoi­vat ihan oikeas­ti kou­ris­tel­la ja kuol­la myr­kyn vai­ku­tuk­ses­ta. Kaik­ki oli vain hyvää, iha­naa ja kau­nis­ta. #

Tois­ta esi­merk­kiä ter­veen aikui­sen ihmi­sen teke­mäs­tä, saman­lai­ses­ta rikok­ses­ta ei tar­vit­se etsiä kovin­kaan kau­kaa his­to­rias­ta: Mag­da Goeb­bels sur­ma­si kuusi las­taan, kos­ka “maa­il­ma kan­sal­lis­so­sia­lis­min romah­duk­sen jäl­keen ei ole elä­mi­sen arvoi­nen”. Kan­sal­lis­so­sia­lis­min voi huo­let­ta kor­va­ta Kan­san Temp­pe­lil­lä tai itse asias­sa mil­lä hyvän­sä uskon­nol­la, aat­teel­la tai ihan­teel­la; kyse on yhtä kaik­ki yri­tyk­ses­tä oikeut­taa hir­vit­tä­vä ja rikol­li­nen teko. #

Nat­seis­ta puheen ollen, eivät heis­tä­kään ne, jot­ka puo­lus­tau­tui­vat väit­tä­mäl­lä vain nou­dat­ta­neen­sa käs­ky­jä, olleet yhtään vähem­män syyl­li­siä uhrien­sa kuo­le­miin kuin ne, jot­ka antoi­vat käs­kyt. #

Mikä­li per­he­vam­mai­suus­ver­taus­ta ei yri­te­tä käyt­tää vir­heel­li­ses­ti Kan­san Temp­pe­lin entis­ten (elä­vien tai kuol­lei­den) jäsen­ten syyl­li­syys­taa­kan hel­pot­ta­mi­seen, se sopii sii­hen hyvin aina­kin yhdes­sä mie­les­sä: Jim Jones itse oli kotoi­sin per­he­vam­mai­ses­ta per­hees­tä, ja kai­kes­ta pää­tel­len hän onnis­tui jär­jes­tä­mään seu­ra­kun­tan­sa niin, että sai elää omia trau­mo­jaan uudes­taan sen paris­sa aina kuo­le­maan­sa saak­ka. #

Doku­men­tis­sa oli dra­maat­ti­ses­ti sijoi­tet­tu valo­ku­va Jones­townin toi­sek­si­vii­mei­sel­tä illal­ta. Juh­la­ma­jan sei­näl­lä oli Geor­ge San­tay­anan ehkä­pä tun­ne­tuin sitaat­ti: ne, jot­ka eivät muis­ta men­nei­syyt­tä, ovat tuo­mit­tu­ja tois­ta­maan sitä. Mikä­li sitaa­tin sisäl­tä­mään fata­lis­miin halu­aa taker­tua sen syyl­li­syyt­tä vähen­tä­vän vai­ku­tuk­sen takia, on syy­tä ottaa huo­mioon se, että ensim­mäi­nen sen vapaut­ta­mis­ta Jones­townin rikol­li­sis­ta lie­nee Jim Jones. #

Avainsanat: Jim Jones, Jonestown, Magda Goebbels, uskonto

Jonestown

#2798. Lauantai, 21. heinäkuuta 2007 klo 22.34.00, kirjoittanut Jani. 9 kommenttia.

Jones­town oli Jim Jonesin perus­ta­ma ja hänen Kan­san Temp­pe­li -liik­keen­sä 1970-luvul­la Guyanaan raken­ta­ma kau­pun­ki, jon­ne Jones vei liik­keen­sä jäse­net vuon­na 1977 usei­den skan­daa­lien jäl­keen. Asuk­kaat teki­vät pas­to­rin­sa joh­dol­la jouk­koit­se­mur­han vuon­na 1978. #

Jones­townin sisäl­lä epäil­tiin tapah­tu­neen ihmi­soi­keus­louk­kauk­sia, ja 17. mar­ras­kuu­ta 1978 Yhdys­val­tain kongres­sie­dus­ta­ja Leo Ryan ja useat report­te­rit läh­ti­vät tut­ki­maan tilan­net­ta pai­kan pääl­le, jos­sa hei­dät otet­tiin vas­taan ter­ve­tu­lias­juh­lin. Kes­ken juh­lan eräät liik­keen jäse­net kui­ten­kin pyy­si­vät heil­tä apua pois­pää­se­mi­sek­si. 18 temp­pe­lin jäsen­tä yrit­ti­kin läh­töä seu­raa­va­na päi­vä­nä pois Ryanin ja report­te­rei­den kans­sa, mut­ta Port Kai­tu­man len­to­ken­täl­lä he jou­tui­vat liik­keen jär­jes­tä­mään väi­jy­tyk­seen, jos­sa sai­vat sur­man­sa kongres­sie­dus­ta­ja Ryan, kol­me report­te­ria ja yksi liik­kees­tä läh­te­nyt. Lisäk­si hyök­käyk­ses­sä louk­kaan­tui yksi­tois­ta muu­ta. #

Väli­koh­tauk­sen jäl­kei­se­nä ilta­na Jones ker­toi kan­nat­ta­jil­leen, ettei­vät he voi­neet enää elää yhtei­sö­nä ja jär­jes­ti jouk­koit­se­mur­han juot­ta­mal­la seu­raa­jil­leen syani­dia ja diat­se­paa­mia sisäl­tä­nyt­tä, Fla­vor-Aid-mehu­tii­vis­tees­tä teh­tyä juo­maa. Useat jäse­net yrit­ti­vät pakoa, mut­ta var­ti­jat ampui­vat heis­tä suu­ren osan. #

Jouk­koit­se­mur­has­sa (tai oikeam­min jouk­ko­mur­has­sa) kuo­li yli 900 liik­keen jäsen­tä, jois­ta kol­mas­osa oli lap­sia. Myös Jones löy­det­tiin kuol­lee­na, luo­ti aivois­saan. Sii­tä, tap­poi­ko hän itse itsen­sä, ei ole var­muut­ta. #

Wiki­pe­dia (sovel­lus oma­ni) #

Port Kai­tu­man len­to­ken­täl­lä läh­töä teh­nee­seen seu­ru­ee­seen kuu­lui NBC-tele­vi­sio­yh­tiön kame­ra­mies Bob Brown. Hänen kame­ran­sa oli käyn­nis­sä ampu­mi­sen alkaes­sa ja se ehti tal­len­ta­maan sii­tä muu­ta­man epä­sel­vän sekun­nin. Itse joukko(itse)murhasta ei tiet­tä­väs­ti ole videoi­ta. #

Sen sijaan Kan­san Temp­pe­li jät­ti jäl­keen­sä koko jou­kon ääni­nau­ho­ja, jois­ta yksi vai­kut­taa sil­tä että se on nau­hoi­tet­tu lah­kon vii­mei­se­nä ilta­na. Täs­tä syys­tä tämä nau­ha, FBI:n sil­le anta­mal­ta nimel­tään Q 042, tun­ne­taan kuo­le­man­nau­ha­na (The Death Tape). Kopio nau­hoi­tuk­ses­ta löy­tyy Inter­net Arc­hi­vesta, ja sen sisäl­tö teks­tik­si lit­te­roi­tu­na San Die­gon yli­opis­ton Jones­town-sivus­tol­ta. #

Nau­hal­la Jones kuu­los­taa minus­ta vas­ten­mie­li­sen limai­sel­ta, van­hal­ta ja väsy­neel­tä ukol­ta. Väsy­nei­syyt­tä lukuu­not­ta­mat­ta siis samal­ta kuin suu­rin osa uskon­nol­li­sis­ta joh­ta­jis­ta. #

Avainsanat: Jim Jones, Jonestown, uskonto
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö