marginaali

Kyklooppi

#26058. Sunnuntai, 17. kesäkuuta 2012 klo 16.51.18, kirjoittanut Jani.

Näin­pä eep­pis­tä Mar­vel-unta vii­me yönä. #

Israe­lis­sa sijait­se­van aavi­kon kes­kel­le oli raken­net­tu super­vah­va super­van­ki­la pite­le­mään vain yhtä super­voi­ma­kas­ta super­rois­toa. (Pre­mis­si antai­si ymmär­tää, että kyse oli pikem­min­kin jos­tain kos­mi­ses­ta olen­nos­ta kuin tavan­omai­ses­ta super­voi­mil­la varus­te­tus­ta ihmis­rois­tos­ta.) #

Aavik­ko oli koko­nais­hal­kai­si­jal­taan 1000 km, super­van­ki­la 300 km, ja van­ki­la oli sijoi­tet­tu aavi­kon kes­ki­pis­tee­seen. (Käsi­kir­joit­ta­ja-ali­ta­jun­ta­ni sor­tui jo täs­sä vai­hees­sa noloon maan­tie­teel­li­seen vir­hee­seen: Israe­lin val­tio on koko­nai­suu­des­saan­kin vain 424 km pit­kä, ja leveim­mil­lään­kin vain 114 km leveä.) Super­kon­na halut­tiin siis pitää mah­dol­li­sim­man eris­tyk­sis­sä ihmi­sis­tä. #

Sit­ten, kuin­ka olla­kaan, kävi ilmi, että tuo kos­mi­nen pahis on pääs­syt pakoon. Ryhmä-X:n Kykloop­pi sai tie­don tapah­tu­nees­ta ensim­mäi­se­nä, ja kos­ka aikaa ei ollut hukat­ta­vak­si, hän läh­ti välit­tö­mäs­ti yksi­nään suo­rit­ta­maan itse­mur­ha­teh­tä­vää: Kykloop­pi len­si van­ki­lan ylle, ja räjäyt­ti muka­naan tuo­man­sa ydin­pom­min. #

Pom­min aiheut­ta­ma tuho oli var­sin perin­poh­jais­ta, ja vai­kut­ti sil­tä, että Kykloop­pi oli itsen­sä uhra­tes­saan onnis­tu­nut tuhoa­maan myös super­rois­ton. #

Mut­ta san­ka­ri itse oli­kin yllät­täen sel­viy­ty­nyt hen­gis­sä. Tähän joh­ta­neet tapah­tu­mat jäi­vät hämä­rik­si, mut­ta osoit­tau­tui, että Kykloop­pi oli muut­tu­nut erään­lai­sek­si haa­muk­si: hän kyke­ni kyl­lä ais­ti­maan muut ihmi­set, mut­ta ihmi­set eivät näh­neet eivät­kä kuul­leet hän­tä. (Myös jon­kin­lais­ta aika­vää­ris­ty­mää haa­muu­teen liit­tyi: Kykloo­pin puhe kuu­los­ti ihmis­ten taa­ju­del­la nopeu­te­tul­ta, jos­kaan sitä eivät hänen lisäk­seen kuul­leet kuin lukijat/katsojat.) #

Lumikurjen kauneus on järkkymättömän tahdon kauneutta

#24757. Perjantai, 9. joulukuuta 2011 klo 19.40.03, kirjoittanut Jani.

Ittō Oga­mi valis­taa kur­jen nimeä kan­ta­vaa nais­ta kun­nial­li­suu­des­ta, mitä tulee pää­tök­siin elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta: Tsu­ru on juu­ri yhdes­sä lan­kon­sa kans­sa kos­ta­nut mie­hen­sä kuo­le­man, mut­ta pari­val­ja­kon pol­vet alka­vat tutis­ta Oga­min miek­kai­lu­tai­to­jen edes­sä eikä heis­tä ole vas­taa­maan Oga­min haas­tee­seen kos­taa hänel­le Tsu­run lää­nin­her­ran sala­mur­ha. Oga­mi pal­jas­taa näin, ettei­vät Tsu­ru ja lan­ko sit­ten­kään kul­ke­neet aidos­ti kos­ta­jan pol­kua, vaan pikem­min­kin vain halusi­vat näyt­täy­tyä tuon polun kul­ki­joi­na, jaloi­na kos­ta­ji­na tois­ten sil­mis­sä. #

Ittō Ogami: "Behold your namesake! Tsuru, the Crane! In the heart of winter she folds one leg and buries her head beneath a wing, moving not a muscle... That's what it means to survive on courage alone! Itezuru — the frozen crane! That desperate struggle is her beauty! She doesn't resist. She doesn't complain. She depends only on herself, drawing out her last ounce of strength. Is that not the way of all who truly follow their hearts...?" #

“Kat­so kai­maa­si! Tsu­ru, kur­ki! Sydän­tal­vel­la se not­kis­taa toi­sen jal­kan­sa, hau­taa pään­sä sii­ven suo­jaan eikä lii­kah­da­kaan. Sel­lais­ta on pel­käl­lä roh­keu­del­la sel­viy­ty­mi­nen! Itezu­ru — lumi­kur­ki! Tuos­sa epä­toi­voi­ses­sa kamp­pai­lus­sa pii­lee sen kau­neus! Ei se vas­tus­te­le. Ei se vali­ta. Sen koh­ta­lo on sen omis­sa käsis­sä, ja se pin­nis­tää sii­hen vii­mei­set­kin voi­man­sa. Eikö sel­lai­nen ole kaik­kien nii­den pol­ku, jot­ka seu­raa­vat sydä­men­sä ään­tä…?” #

(suo­men­nos oma­ni) #

Mut­ta onko sel­viy­ty­mi­sen vaa­ti­muk­siin alis­tu­mi­nen aina täl­lä taval­la ehdot­to­man kun­nial­lis­ta? #

Space Ava­lanc­he esit­te­lee meil­le lei­jo­nien elä­mää mehe­väs­ti gangs­ta-elä­män­tyy­liin rin­nas­tet­tu­na. #

Lion 1, male: "This all you got? Where's the rest at?" Lion 2, female: "Ah c'mon sugar, been working real hard..." L1M: "Don't you sugar me bitch! I kill you!" L2F: "Agghh!! No baby! Please!!" Lion 3, male: "Yo! That ain't no way to treat a lady!" L1M: This ain't none of your business!" L3M: "Motherfucker, I'm making it my business!" (BAM!) L3M: "Rest easy girl... You is safe." [Later, on a bed] L3M: "Don't be getting too comfy now... They gazelle ain't gonna catch theyselves." #

Lei­jo­na­naa­ras tai sen sym­bo­loi­ma väki­val­tai­sen parit­ta­jan armoil­la elä­vä pros­ti­tuoi­tu käy sel­viy­ty­mis­kamp­pai­lua sii­nä mis­sä lumi­kur­ki­kin. Oga­mi pitäi­si epäi­le­mät­tä sitä­kin kun­nial­li­se­na, mut­ta entä­pä, jos tilan­ne kään­ne­tään­kin pää­lael­leen? Mitä jos reu­ma rais­kai­si Oga­min sor­met niin, ettei miek­ka enää pysyi­si hänen kädes­sään, ja hän jou­tui­si­kin hen­gis­sä sel­viy­tyäk­seen myy­mään per­set­tä rat­to­poi­ka­na? Epäi­len, että sii­nä koh­taa aina­kin moni Oga­mia vähäi­sem­pi samu­rai pitäi­si­kin yhtäk­kiä kun­nial­li­sem­pa­na käy­dä ram­poi­ne käsi­neen tais­te­luun, jos­sa sai­si sur­man­sa. #

Oga­mi­han on jo ker­ran täl­lai­sen valin­nan eteen jou­tu­nut: enti­se­nä shō­gu­nin pää­te­loit­ta­ja­na hän jou­tui sala­juo­nen uhrik­si, ja sai vali­ta kuo­le­man ja sala­mur­haa­ja-rōni­nin kier­to­lai­se­lä­män välil­lä. Jäl­kim­mäi­nen oli kyl­lä Oga­min tasoi­sel­le mie­hel­le mas­sii­vi­sen häpeäl­li­nen arvon­alen­nus, mut­ta se ei pai­nis­ke­le lähes­kään samas­sa sar­jas­sa katu­pros­ti­tuoi­dun elä­mäl­lään käy­män vaih­to­kau­pan kans­sa. #

Oga­mi käyt­tää kui­ten­kin kur­jen kamp­pai­lua vain esi­merk­ki­nä sydä­men­sä ään­tä seu­raa­van polus­ta. Lumi­kur­jen koh­dal­la kyse on hen­gis­sä sel­viy­ty­mi­ses­tä, kun taas ihmi­sen pol­ku voi, kuten Oga­min koh­dal­la, olla vaik­ka­pa kos­ta­jan pol­ku. Oga­min mukaan kos­ta­jan tulee olla pyr­ki­myk­ses­sään yhtä tin­ki­mä­tön kuin kur­ki, joka rii­pii käyt­töön vii­mei­set­kin voi­ma­va­ran­sa ja tai­vut­taa koko tah­ton­sa pal­ve­le­maan ainut­ta pää­mää­rään­sä, hen­gis­sä sel­viy­ty­mis­tä. #

Kos­ta­jan polul­la hen­gis­sä sel­viy­ty­mi­nen on sekin tois­si­jais­ta veri­ve­lan mak­sa­mi­sen rin­nal­la, eikä omal­le hen­gel­le tule antaa mitään arvoa sil­loin, kun se sei­soo polul­la kul­ki­jan ja hänen pää­mää­rän­sä välis­sä. Jopa täy­sin var­man tuhon edes­sä tulee jat­kaa sydä­men mää­rää­mään suun­taan. #

Lone Wolf and Cub #8: “Chains of Death” © Kazuo Koi­ke & Gose­ki Koji­ma. Space Ava­lanc­he: “The Savan­na” © Eoin Ryan & Pablo Mayer. #

Pysäyttämätön pysäyttäjä

#2887. Tiistai, 24. kesäkuuta 2008 klo 15.41.31, kirjoittanut Jani.

Car of Juggernaut  #

Aina kun kuu­len tai luen sanan jug­ger­naut, mie­lee­ni nouse­vat väki­sin­kin suklaa­rusi­nat. Se joh­tuu sii­tä, että ker­ran mum­mi­las­sa olles­sa­ni käy­tiin kau­pas­sa, ja osta­tin mum­mil­la, kuten taval­lis­ta, sar­ja­ku­va­leh­den ja kark­kia. Sil­lä ker­taa kar­kit oli­vat suklaa­rusi­noi­ta, ehkä Rei­lu sat­si -merk­ki­siä, jol­lei se sit­ten ollut jon­kun muun kuin K-ryh­män ket­ju­koh­tai­sia merk­ke­jä. Sitä merk­kiä ei joka tapauk­ses­sa tai­da enää olla. #

Sar­ja­ku­va­leh­ti oli Ryh­mä-X (tai joku Mar­ve­lin yleis­jul­kai­suis­ta), ja sii­nä kysei­nen pop­poo otti yhteen Jug­ger­nautin kans­sa. Sana oli luul­ta­vas­ti koko­naan uusi minul­le, ja sii­tä jäi yhdes­sä nii­den suklaa­rusi­noi­den kans­sa niin vah­va muis­ti­jäl­ki pää­hän, että yhä vie­lä­kin siis jug­ger­naut-sanas­ta tule­vat mie­lee­ni suklaa­rusi­nat ja nii­den maku. #

En ole aikoi­hin syö­nyt suklaa­rusi­noi­ta, joten en tie­dä toi­mi­si­ko sama asso­si­aa­tio myös toi­sin­päin. #