Petrifun
#25631. Perjantai, 23. maaliskuuta 2012 klo 14.08.33, kirjoittanut Jani. 0
Räkätauti senku jatkuu, mutta onneksi ei kuumeisena kuitenkaan, ku pakko oli taas työvaatteita hommata. Kävinpä siis vaateostoksilla Sellossa. (Sellosta on näköjään muodostumassa yksi blogini nykyisistä semimyyttisistä kuvauspaikoista. Siis tiedätte varmaan sen tunteen, kun lukee jonkun ihmisen blogia, joka asuu jossain teille vähän vieraammassa paikassa ja arkeaan kuvatessaan tulee usein kertoneeksi jostain nimetystä paikasta ihan arkisesti, jolloin tuon paikan teille vieraus ja hänelle tuttuus muodostavat päässänne hassun ristiriidan ja tekevät paikasta salaperäisen, vähän myyttisenkin.) #
Petrifun mainosti Sembalo-kuvastossa paitoja kauppiaan kahdellakympillä (19,90), joten hakeuduin sen liepeille. Se oli taas näitä sierrakauppoja, joten kävelin ensin nonsalantisti ohi, muka vain ohimennen sisälle vilkaisten. Ajattelin, että käynpä sittenkin ensin katsomassa millaisia on Prismassa. #
Ensin kävin kuitenkin päivittämässä matkakorttini. Oikeastaan se olisi kannattanut tehdä vasta sunnuntaina, kun maanantainahan minä vasta koko alueen kautta tarvin, mutta kun nyt kerta olin siellä ja siellä yhteispalvelupisteessä on oikein asiantuntevat ja ystävälliset ihmiset, niin halusin sitten hoitaa sen. #
Sitten kävin Prismassa sovittelemassa Petrifunin paitoja, joita oli sopivasti avattu räkkiin. Oikeat mitat löydettyäni palasin Petrifunille ja talsin sisään. Näpistelin paitoja vähän, olin ajatellut löytäväni sopivat koot nyt itse helposti, mutta en löytänytkään ennen kuin myyjä tarjoutui avuksi. Otin avun vastaan ja sain ehdotuksia eri väreistä. Olin onneksi ikään kuin jo päättänyt mitä haluan, ja osasin jopa sanoa sen. #
Päälle hyvä kauppias sai sitten vielä myytyä paitoihin sopivat solmiot. En kyllä ollut niitä ajatellut ostaa, mutta tilanteessa sitten taivuin sille kannalle, että kun nyt tässä kerran väriasiantuntijalla ollaan niin hyödynnetään sitä. #
Lähdettyäni myymälästä ehdin juuri sopivasti S-junaan. Kirkkonummella sitten paikallislinja-auton kyytiin noustessani huomasin, että minulla olikin kortilla vain arvoa eikä kautta. Niinhän se yhteispalvelupisteen ihminen tietysti selittikin, mutta räkäisillä korvillani en kuullut enkä niistämisestä pöhöttyneillä aivollani älynnyt. #