marginaali


  Uudempia postauksia »

Hämmentävä risti

#10293. Sunnuntai, 1. marraskuuta 2009 klo 15.41.55, kirjoittanut Jani. 13 kommenttia.

Tapoi­hi­ni ei kuu­lu haa­veil­la sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä kuin sen kai useim­mat ymmär­tä­vät. Sen jäl­keen kun minul­ta vii­mek­si kysyt­tiin, että mitä teki­sin, jos sai­sin pal­jon rahaa (sil­loin ei ollut kyse tämä­nil­tai­ses­ta jät­ti­po­tis­ta, vaan täs­tä on jo kai kuu­kausia), olen kui­ten­kin koet­ta­nut miet­tiä asioi­ta, joi­ta mää­rät­tö­män omai­suu­den saa­tua­ni teki­sin. #

Pari ensim­mäis­tä kek­sin kyl­lä sil­loin jo heti kysyt­täes­sä, mut­ta nii­tä ei jos­tain syys­tä kel­puu­tet­tu vas­tauk­sik­si. Ole­tet­ta­vas­ti sen taus­tal­la ole­va logiik­ka eli­mi­noi­si myös ensim­mäi­sen sit­tem­min kek­si­mis­tä­ni (alla ole­val­la lis­tal­la kol­man­te­na). #

Lis­ta ei ole mis­sään jär­jes­tyk­ses­sä. #

  • Meni­sin rasvaimuun.
  • Leik­kaut­tai­sin sil­mät. En ulko­nä­kö­syis­tä --- itse asias­sa ulko­nä­kö­syis­tä pitäi­sin luul­ta­vas­ti leik­kauk­sen jäl­keen toi­si­naan nol­la­la­se­ja --- vaan kos­ka sil­mä­la­sien kans­sa ihmi­nen on ihan invalidi.
  • Meni­sin psy­ko­te­ra­pi­aan. En ryh­mä­te­ra­pi­aan (kos­ka edel­li­se­ni­kään ei toi­mi­nut) enkä hel­ve­tis­sä psy­koa­na­lyy­siin, mut­ta johon­kin inten­sii­vi­seen, pit­kä­kes­toi­seen yksi­lö­te­ra­pi­aan. Oli­sin siel­lä niin kau­an että oli­sin saa­nut tarpeekseni.
  • Hank­ki­sin makuu­huo­neen kat­toon näky­män täh­ti­tai­vaal­le. Siis että sän­gys­sä seläl­lä maa­tes­saan näki­si öisin yllä ole­van täh­ti­tai­vaan mah­dol­li­sim­man luonnollisena.

Näi­den kek­si­mis­tä isom­man osuu­den “jos minus­ta tuli­si lot­to­mil­jo­nää­ri” -suun­ni­tel­mie­ni laa­din­nas­sa on kui­ten­kin muo­dos­ta­nut sen päh­käi­ly, että kuin­ka hel­ve­tis­sä minä pys­tyi­sin pitä­mään sen rikas­tu­mi­se­ni salas­sa. Sil­lä salas­sa minä sen haluai­sin pitää, mie­lui­ten ihan kai­kil­ta. No ehkä tiu­kan pai­kan tul­len saat­tai­sin vih­ja­ta lähei­sim­mil­le ihmi­sil­le, että ei tämä mitään, minul­la on sen ver­ran sääs­tös­sä että kyl­lä täs­tä sel­vi­tään. #

Mut­ta noin muu­toin eläi­sin ihan niin kuin tähän­kin asti. Tai no, sikä­li en, että oli­sin hiu­kan nykyis­tä ren­nom­pi. Ja vaih­tai­sin asun­toa hiu­kan nykyis­tä vii­leäm­pään, mut­ta sii­nä kaik­ki. Kukaan ei jou­tui­si mureh­ti­maan nis­koil­le­ni koi­tu­nut­ta omai­suut­ta ennen kuin kuo­len. #

Avainsanat: terapia

Mikä helpottaisi

#9163. Lauantai, 22. elokuuta 2009 klo 11.31.52, kirjoittanut Jani. 8 kommenttia.

Kuulakärkikynällä kirjoittamista #

Juma­lau­ta tätä hikoi­lua, tämä on epäin­hi­mil­lis­tä. Enkä nyt edes tar­koi­ta tääl­lä sisäl­lä, tääl­lä­hän on tuu­let­ti­men kans­sa sen­tään vie­lä ihan sie­det­tä­vää, vaan tuol­la ulko­na. Jos siel­lä vähän­kään ereh­tyy lii­kah­ta­maan, niin on huk­kua omaan valu­maan­sa. Suun­nit­te­len vaka­vis­sa­ni, että ensi kesä­nä siir­rän vuo­ro­kausi­ryt­miä niin, että herään illal­la seit­se­män aikaan ja val­von sit­ten niin kau­as kuin yötä riit­tää. #

Uusim­mas­sa Tie­de-leh­des­sä (11. 8. 2009) oli mie­len­kiin­toi­nen ja sopi­van lyhyt jut­tu kir­joit­ta­mi­sen tera­peut­ti­suu­des­ta. Sitä oli tut­kit­tu, että se vai­kut­taa suo­raan johon­kin emoo­tio­kes­kuk­seen. Tosin jutun mukaan niis­tä työs­tet­tä­vis­tä tun­teis­ta pitäi­si kir­joit­taa into­hi­mot­to­mas­ti, sil­lä jos kir­joit­taa tun­teik­kaas­ti, se vain liet­soo nii­tä tun­tei­ta. Se kyl­lä kuu­los­taa minus­ta kon­ser­va­tii­vi­sel­ta huu­haal­ta. Ei minun viha­ni aina­kaan vähe­ne älyl­li­sen vii­leäs­ti kir­joit­ta­mal­la, vaan vas­ta kun­non räh­jää­mi­sel­lä. #

Sen sijaan sii­nä voi olla­kin perää, että kynäl­lä kir­joit­ta­mi­nen on tehok­kaam­paa kuin näp­päi­mis­töl­lä, niin kuin sii­nä jutus­sa myös väi­tet­tiin. Käsil­lä teke­mi­nen­hän on jo sinän­sä aivo­ja akti­voi­vaa, ja voi­sin hyvin­kin kuvi­tel­la, että moni­mut­kai­set lii­ke­ra­dat akti­voi­vat synap­se­ja enem­män kuin yksin­ker­tai­set. Minul­la tosin sii­nä on sit­ten se ongel­ma, että minun pitää moti­voi­tuak­se­ni kir­joit­taa niin, että joku muu voi sen lukea. Jos kir­joi­tan jutun ensin pape­ril­le, minun on hyvin vai­kea enää moti­voi­tua sen netit­tä­mi­seen. Ja kun tie­dän sen etu­kä­teen, en voi moti­voi­tua sii­hen käsin­kir­joit­ta­mi­seen alu­nal­ku­jaan­kaan. #

Avainsanat: kirjoittaminen, terapia

Tyhjä tuoli -tekniikka

#11588. Lauantai, 7. maaliskuuta 2009 klo 11.53.19, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Tyh­jä tuo­li -tek­niik­ka (emp­ty chair tech­nique) on kog­ni­tii­vi­ses­sa psy­ko­te­ra­pias­sa ja Ges­talt - eli hah­mo­te­ra­pias­sa käy­tet­tä­vä mene­tel­mä, jos­sa asia­kas jut­te­lee tyh­jäl­le tuo­lil­le ikään kuin hänen sano­jen­sa koh­de istui­si sii­nä. Koh­de voi olla jon­kun muun ihmi­sen sijas­ta myös puhu­ja itse tai jopa silk­ka abstrak­tio kuten jokin ihmis­suh­de tai kipu. Asia­kas vaih­te­lee roo­lia itsen­sä ja koh­teen­sa välil­lä, eli hän esit­tää ikään kuin -kes­kus­te­lun­sa molem­pia osa­puo­lia. Tek­nii­kan kehit­ti hah­mo­te­ra­pian pio­nee­ri Fritz Perls. #

Avainsanat: terapia

Viisi vuotta sitten: Vainoahdistusta ryhmässä

#5779. Perjantai, 30. tammikuuta 2009 klo 11.11.08, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Kos­ka psy­ko­te­ra­pi­aa ja var­sin­kin ryh­mä­te­ra­pi­aaRyh­mä­te­ra­pias­ta ei vie­lä tämän kir­joi­tus­het­kel­lä­kään ole esi­mer­kik­si suo­men­kie­lis­tä Wiki­pe­dia-artik­ke­lia lain­kaan. tun­tui sitä aloi­tel­les­sa­ni ympä­röi­vän sala­pe­räi­syy­den ver­ho, ajat­te­lin käyt­tää saa­maa­ni tilai­suut­ta hyväk­se­ni ja kir­ja­ta tera­pias­ta ylös sel­lai­sia ver­tais­ko­ke­muk­sia, joi­ta oli­sin kovas­ti halun­nut itse­kin lukea ennen sen alka­mis­ta. Sala­pe­räi­syys herät­tää aina­kin minus­sa yleen­sä aina epäi­lyk­siä myös hämä­rä­pe­räi­syy­des­tä, vaik­ka psy­ko­te­ra­pian koh­dal­la ver­tais­ko­ke­muk­sien vähäi­nen tar­jon­ta joh­tuu­kin var­mas­ti tosia­sias­sa pikem­min­kin sii­nä käsi­tel­ty­jen asioi­den arka­luon­toi­suu­des­ta kuin taus­tal­la vai­kut­ta­vas­ta, mani­pu­loi­vas­ta kul­tis­ta, joka pyr­kii visus­ti var­je­le­maan salais­ta psy­ko­te­ra­piak­si nimi­tet­tyä oppi­aan. #

Mikä­li edel­li­nen kuu­los­ti koo­mi­sel­ta lii­oit­te­lul­ta, niin seu­raa­va kat­kel­ma voi osoit­taa, että aina­kin minul­le tämä psy­ko­te­ra­pian epäi­lyt­tä­vyys oli tuol­loin var­sin todel­li­sen tun­tui­nen huo­le­nai­he. #

Eilen oli puhet­ta uskon­nois­ta ja sii­nä yhtey­des­sä tera­peut­ti yrit­ti tapan­sa mukaan kään­tää kes­kus­te­lun ylei­sel­tä tasol­ta kos­ke­maan ryh­mää ja aiheen hei­jas­tu­mis­ta sii­hen; pal­jas­tin oman ennak­ko­luu­lo­ni ole­van mel­kein­pä juu­ri täs­mäl­leen sen mitä tera­peut­ti ehdot­ti eli että tera­pian tar­koi­tus on yrit­tää jol­la­kin tapaa saa­da mei­dät “kään­ny­tet­tyä” pois keret­ti­läi­ses­tä pahoin­voin­nis­tam­me. #

31. maa­lis­kuu­ta 2004: “Uskon päi­vän ilta­seu­rat” #

Huo­mat­ta­vaa­han tuos­sa on se, että tera­peut­ti tosi­aan­kin sanal­lis­ti aja­tuk­se­ni puo­les­ta­ni. En näin ollen var­maan­kaan ollut ensim­mäi­nen hänen tera­pias­saan käy­nyt, jon­ka pääs­sä tuon­kal­tai­sia aja­tuk­sia liik­kui. Luu­len, että edel­lä kuvas­tu­va ajat­te­lu­ni on sitä, mis­tä alan ammat­ti­lai­set käyt­täi­si­vät las­tenp­sy­ko­lo­gian pio­nee­rin, Mela­nie Kleinin kehit­tä­mää käsi­tet­tä vai­noah­dis­tus. Jos­tain syys­tä ryh­mäp­sy­ko­te­ra­pias­sa läh­de­tään ole­tuk­ses­ta, että Kleinin alku­jaan var­hais­lap­suu­den psyyk­kis­tä kehi­tys­tä kuvaa­maan tar­koit­ta­ma mal­li on sovel­let­ta­vis­sa ryh­mään, jota pide­tään vuo­roin vau­va­na, vuo­roin äiti­nä tera­peu­tin näy­tel­les­sä isää. #

Vai­noah­dis­tus on kes­kim­mäi­nen osa Kleinin var­si­nais­ta psy­ko­jar­go­nin kruu­nun­ja­lo­ki­veä, skit­so­pa­ra­noi­dis­ta posi­tio­ta (para­noid-schizoid posi­tion). Alun skit­so viit­taa vau­van suh­tees­saan äitiin käyt­tä­mään loh­ko­mi­seen: äidin hel­li­vän rin­nan lisäk­si vau­val­le on ole­mas­sa paha ja vai­noa­va rin­ta, vaik­ka todel­li­suu­des­sa on kyse yhdes­tä ja samas­ta objek­tis­ta. Voin sanoa ihan suo­raan, ettei tämä Kleinin teo­ria eikä var­sin­kaan sen sovel­ta­mi­nen ryh­mään ollut omi­aan häl­ven­tä­mään psy­ko­te­ra­pi­aa koh­taan tun­te­maa­ni hämä­rä­pe­räi­syy­se­päi­lyä. Tosin, mikä­li se oli kuin oli­kin vai­noah­dis­tuk­sen ilmen­ty­mää, niin se ahdis­tus-osa sii­tä alkoi kyl­lä sit­tem­min vähi­tel­len häl­ve­tä ja kor­vau­tua kiusaan­tu­nei­suu­del­la, kun koin minua vai­non­nen rin­nan aseis­tau­tu­neen kovin epä­us­kot­ta­val­ta tun­tu­val­la psy­ko­hömp­pä­teo­rial­la. #

Vau­van loh­kai­se­mis­ta äidin­puo­lis­kois­ta toi­sel­le, eli aja­tuk­sel­le hyväs­tä ja hel­li­väs­tä rin­nas­ta, on kui­ten­kin sil­le­kin halut­taes­sa help­po löy­tää ilmen­ty­mä saman istun­to­ker­ran muis­tiin­pa­nois­ta­ni. Aina­kin jos vähän siris­tää sil­miä. #

Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen asia mikä eilen sel­vi­si, on asia, joka minua on kiin­nos­ta­nut jo kau­an ennen kuin oma tera­pia tuli ajan­koh­tai­sek­si: mitä tapah­tuu poti­lail­le, kun tera­peu­til­le sat­tuu jota­kin, joka estää tera­pian jat­ku­mi­sen. Kuu­lem­ma näi­tä tapauk­sia var­ten pitää/pitäisi olla jär­jes­te­lyt ole­mas­sa, ja aina­kin mei­dän ryh­män osal­ta sel­lai­nen on ole­mas­sa. Vaik­ka en aktii­vi­ses­ti tätä asi­aa mie­ti­kään enkä sitä kos­kaan ole mureh­ti­nut (se vain on sil­loin täl­löin käy­nyt mie­les­sä kos­ka kysy­mys on mie­len­kiin­toi­nen), niin tuon kuu­le­mi­nen tun­tui suun­nat­to­man hyväl­tä - sitä tun­si itsen­sä kovin tär­keäk­si; “meis­tä väli­te­tään”. #

ed. #

Avainsanat: Melanie Klein, psykologia, terapia

Terapia vs. blogaus

#671. Torstai, 18. marraskuuta 2004 klo 21.09.09, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Tyl­syy­den Mul­ti­hui­pen­nuk­ses­sa on tänään puhe tera­pias­ta ja blo­gauk­ses­ta. Mitäs tämä on, jou­taa­ko van­ha kun­non “sii­tä puhe mis­tä puu­te” -vii­saus romu­kop­paan? Näi­den kah­den leik­kaus­pis­tees­sä olen tie­tys­ti myös­kin itse, ja siks­pä tah­don olla ma / täs­tä aihees­ta blo­gaa­va. (Zulu­jen Inkat­ha-lii­ke.) #

Kuten on tul­lut mai­nit­tua, käyn ryh­mä­te­ra­pias­sa. Olen mai­nin­nut siel­lä täs­tä har­ras­tuk­ses­ta­ni, koet­taen kul­kea varo­vai­ses­ti, pit­kin kul­tais­ta kes­ki­tie­tä mai­nos­ta­mi­sen ja itse­te­hos­tuk­sen, ja ryh­mäs­sä val­lit­se­van aiheen-, sanan- ja ilmai­su­va­pau­den välil­lä. Kun otin sen puheek­si ensim­mäi­sen ker­ran, se meni oikein hyvin täl­tä osin sikä­li, että se ei tun­tu­nut herät­tä­vän miten­kään hur­jas­ti mie­len­kiin­toa. #

Tie­tys­ti tämä toi­saal­ta aiheut­ti lie­vän pet­ty­myk­sen; elä­mäs­sä yleen­sä, mut­ta var­sin­kin tera­pia­ryh­mäs­sä sitä toi­voi­si, että kaik­ki ovat hurrr­jan kiin­nos­tu­nei­ta juu­ri minus­ta ja minun asiois­ta­ni ja rakas­ta­vat ja ihai­le­vat minua ja niin edel­leen… you get the pic­tu­re (if you send me money). Toi­saal­ta se oli kui­ten­kin juu­ri sitä mitä olin toi­vo­nut­kin, kos­ka halusin vain, että ryh­män muut ihmi­set tie­tä­vät täs­tä (ja tera­peut­ti tie­tys­ti myös), ja sii­nä kaik­ki. Nar­sis­ti saa olla, mut­tei pöl­jä nar­sis­ti, eli ei saa pal­jas­taa nar­sis­mi­aan heti kät­te­lys­sä. #

Kun myö­hem­min sivusin samaa asi­aa — mis­tä syys­tä olin sen alun­pe­rin halun­nut­kin tuo­da ryh­män tie­toi­suu­teen — tilan­ne oli­kin hiu­kan toi­sen­lai­nen: minul­ta kysel­tiin asias­ta, ja tun­nus­ti­pa joku jo tämän löy­tä­neen­sä­kin. #

Sit­tem­min täs­tä ei ole ollut puhet­ta. Minul­la ei myös­kään ole aavis­tus­ta­kaan, onko tämä blo­gi saa­nut osak­seen ehkä vain jon­kun has­sun tutus­tu­mis­käyn­nin, vai lue­taan­ko tätä perä­ti sään­nöl­li­ses­ti ryh­mä­läis­ten tahol­ta. #

Se, mikä täs­sä asias­sa on minus­ta mie­len­kiin­toi­sin­ta, on se, että tera­pian alus­sa teh­tiin peri­aat­teel­li­nen sopi­mus sii­tä, mitä tera­pia pitää sisäl­lään ja miten sii­nä toi­mi­taan. Yksi koh­ta oli, että ryh­män jäsen­ten välis­tä kans­sa­käy­mis­tä ryh­män tapaa­mis­ten ulko­puo­lel­la ei suo­si­tel­la. Käy­tän­nös­sä aina­kin minä olen tul­kin­nut tämän siten, että mor­jens­tel­la saa halu­tes­saan, mut­ta jut­te­le­maan ei saa pysäh­tyä. #

Sopi­muk­ses­sa ei kui­ten­kaan puhut­tu mitään blo­geis­ta, eikä mikään kiel­lä eikä estä mui­ta ryh­mä­läi­siä luke­mas­ta minun pro­pa­gan­daa­ni tääl­tä. Minun mie­les­tä­ni tämä vas­taa jota­kuin­kin sitä, että pysäh­dy­tään kes­kus­te­le­maan kau­pun­gil­la, mut­ta minä sul­jen sil­mät ja kor­vat ja puhun omia asioi­ta­ni ja toi­nen kuun­te­lee. IRCin tapai­nen suo­ra kom­mu­ni­koin­ti lie­nee ver­rat­ta­vis­sa puhe­lin­kes­kus­te­luun, ja on sel­lai­se­na hyvin help­po sul­kea pois (aina­kaan minä en sel­lai­seen osal­lis­tui­si), mut­ta entä täl­lai­nen, inte­rak­tii­vi­suut­ta edel­lyt­tä­mä­tön media? #

Minus­ta tun­tuu, että jos minä löy­täi­sin jon­kun toi­sen ryh­mä­läi­sen blo­gin, oli­sin niin ute­lias, että vil­lit hevo­set­kaan eivät voi­si pitää minua siel­tä pois­sa, kos­ka tera­peut­ti ei sitä nimen­omai­ses­ti ole kiel­tä­nyt. Sanoin psy­kiat­ril­le­kin vii­me tapaa­mi­ses­sa, että ehkä ryh­mä­te­ra­peut­tien on tule­vai­suu­des­sa syy­tä kir­ja­ta täs­tä­kin jon­kin­lai­nen sopi­mus­käy­tän­tö. Nyt mei­dän ryh­mä ja tämä blo­gi on pio­nee­ri­työ­tä, jon­ka tera­pia­pro­ses­sil­le koi­tu­vat seu­rauk­set jää­vät näh­tä­vik­si. #

Vie­lä lyhyes­ti toi­ses­ta tera­pi­aan ja blo­gei­hin liit­ty­väs­tä asias­ta. #

Tera­pia­so­pi­mus sisäl­tää tie­tys­ti myös luot­ta­muk­sel­li­suu­den, eli ryh­mäs­sä käsi­tel­tä­viä ihmis­ten hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta ei ker­ro­ta sen ulko­puo­lel­la. Täs­sä suh­tees­sa suu­ni on sidot­tu var­maan­kin tiu­kem­min kuin mitä se oli­si, jos kävi­sin yksi­tyis­te­ra­pias­sa; sil­loin asiat oli­si­vat pel­käs­tään omia­ni ja käsit­te­li­sin nii­tä tie­tys­ti myös tera­pian ulko­puo­lel­la­kin. #

Nyt minun täy­tyy raja­ta avoi­mes­ti käsit­te­le­mä­ni asiat tiu­kas­ti täs­sä­kin mai­nit­tu­jen kal­tai­siin, ulko­koh­tai­siin asioi­hin. Sen lisäk­si uskal­lan sivu­ta vain etäi­ses­ti sel­lai­sia ryh­män sisäi­siä asioi­ta, jot­ka eivät mie­les­tä­ni ole las­ket­ta­vis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sik­si. Jos­kus har­voin voin yksi­löi­dä ryh­mäs­tä hen­ki­lön, jos se on tar­peen jon­kin tiu­kas­ti oma­koh­tai­sen, sisäi­sen asia­ni selos­ta­mi­sek­si; täl­löin­kin kyse on lähin­nä kie­lel­li­ses­tä agen­tis­ta tur­han kier­te­lyn aiheut­ta­man kan­keu­den välttämiseksi[alaviite]Meinasi käy­dä van­ha freu­di­lai­nen: kir­joi­tin tuon virk­keen lopun ensin “…tur­han kier­te­lyn aiheut­ta­man kan­keu­den välit­tä­mi­sek­si.” Huo­ma­sin sen vas­ta oikoluvussa.[/alaviite]. #

Tera­peu­tin näke­myk­set var­sin­kin omis­ta asiois­ta­ni, mut­ta myös ryh­mäs­sä ole­vis­ta yleis­luon­toi­sis­ta ilmiöis­tä kat­son jul­ki­sik­si. En usko, että tera­peu­tin työ­rau­haa voi häi­ri­tä asiak­kaan jul­ki­ses­ti esit­tä­mil­lä tul­kin­noil­la tera­pia­ti­lan­tees­ta ja tere­peut­ti­suh­tees­ta, kos­ka tera­peu­tin kan­nal­ta ne ovat (nii­den tuli­si olla?) nime­no­maan asiak­kaan tul­kin­to­ja. Tämän eron tera­peu­tin voi­nee olet­taa ole­van kyke­ne­vä teke­mään, toi­sin kuin asiak­kai­den. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]10.7.2007[/klo] 16:25 Pois­tin mädän­neen Tyl­syy­den mul­ti­hui­pen­nus -lin­kin, mädän­neen pro­fii­li­lin­kin, nyky­ai­kais­tin tyy­liä ja tekniikoita.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Avainsanat: blogaaminen, terapia
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö