Ensim­mäi­nen täs­sä blo­gis­sa käsit­te­lyyn otta­ma­ni ajan­koh­tai­sai­he oli… niin, enpäs ker­ro­kaan ihan vie­lä. #

Aika ällis­tyt­tä­vää, että näin­kin pit­kän ajan jäl­keen voi mur­ha rat­ke­ta, mikä­li tuo epäil­ty on syyl­li­nen. En tie­dä onko yksi­tyis­koh­tia jo jul­kais­tu mut­ta oli­si mie­len­kiin­tois­ta tie­tää, mitä sel­lais­ta on nyt saa­tu sel­vil­le, mikä on pysy­nyt pii­los­sa näin­kin kau­an. #

2. huh­ti­kuu­ta 2004: “Mie­len­kiin­toi­nen polii­si­uu­ti­nen” #

Tämä sitaat­ti mer­kin­nän alus­ta havain­nol­lis­taa hyvin link­ki­mä­dän (link rot) seu­rauk­sia sil­loin, kun sitä ei hyper­teks­tiä kir­joi­tet­taes­sa ote­ta huo­mioon: sisäl­tö muut­tuu pahim­mil­laan täy­sin käsit­tä­mät­tö­mäk­si, kun link­ki, jon­ka viit­taus­koh­teen sisäl­töön kir­joi­tus hyvin vah­vas­ti nojaa, lak­kaa toi­mi­mas­ta. #

Alku­jaan viit­ta­sin tuos­sa ylle toi­sin­ta­mas­sa­ni kap­pa­lees­sa Ylen uuti­seen tuol­loin vie­lä hyvin alku­vai­hees­saan ollees­ta tapauk­ses­ta. Lausei­ta muo­toil­les­sa­ni luo­tin sii­hen, että se, min­kä mur­han mah­dol­li­ses­ta rat­kea­mi­ses­ta puhuin, kävi­si ilmi link­kiä seu­raa­mal­la. Mut­ta kun link­ki lak­ka­si toi­mi­mas­ta, viit­taus­koh­tee­na olleen tapauk­sen tun­nis­ta­mi­nen jäi koko­naan mer­kin­tää­ni sisäl­ty­vien mui­den vih­jei­den varaan. #

Olen jäl­ki­kä­teen kor­van­nut tuon sit­tem­min sär­ky­neen lin­kin viit­tauk­sel­la Wiki­pe­dian Bodo­min­jär­ven mur­his­ta ker­to­vaan artik­ke­liin. Tar­kem­min sanot­tu­na mer­kin­näs­sä­ni oli kyse Nils Gus­tafs­sonin jou­tu­mi­ses­ta syy­tet­ty­jen pen­kil­le. #

Alku­pe­räi­sen viit­taus­koh­tee­ni pitäi­si itse asias­sa luul­lak­se­ni kyl­lä olla Ylen nykyi­sen­kin uuti­si­si­vus­ton arkis­tois­sa. Voi­sin siis peri­aat­tees­sa päi­vit­tää mer­kin­tää­ni alku­pe­räi­seen uuti­seen viit­taa­val­la, uudel­la lin­kil­lä. Se oli­si vie­lä­pä sikä­li­kin ihan jär­ke­vää, että kuten olen jo moneen ottee­seen mai­nos­ta­nut, Ylen nykyi­sen jul­kai­su­jär­jes­tel­män iki­lin­kit vai­kut­ta­vat hyvin luo­tet­ta­vil­ta. Vali­tet­ta­vas­ti vain jos­tain syys­tä, kun menen bodom-haku­ni toi­sel­le haku­tu­los­si­vul­le, jol­ta uuti­sen pitäi­si luul­lak­se­ni löy­tyä, selai­mes­sa­ni näkyy tulos­ten osal­ta pelk­kää tyh­jää. #

Nykyi­sin pyrin raken­ta­maan tuot­ta­ma­ni hyper­teks­tin mah­dol­li­sim­man pit­käl­ti siten, että sen sisäl­tö on immuu­ni link­ki­mä­dän vai­ku­tuk­sil­le. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä kah­ta rat­kai­sua. Ensin­nä­kin valit­sen lin­ki­tyk­sen koh­teen tähä­nas­ti­sen koke­muk­se­ni nojal­la luo­tet­ta­vim­mik­si osoit­tau­tu­nei­den jou­kos­ta, mikä­li vain mah­dol­lis­ta. Esi­mer­kik­si vie­lä ennen tuo­ta Ylen vii­mei­sin­tä uudis­tus­ta pyrin kart­ta­maan Ylen uutis­si­vus­toon lin­ki­tys­tä juu­ri yllä­kin havain­nol­lis­te­tus­ta syys­tä. Jos luin­kin jos­tain asias­ta ensin Ylel­tä, pyrin etsi­mään lin­ki­tet­tä­väk­se­ni mie­luum­min jos­tain muus­ta verk­ko­läh­tees­tä samaa aihet­ta käsi­tel­leen uuti­sen. #

Toi­sek­seen pyrin sor­vaa­maan mer­kin­tä­ni sisäl­lön siten, ettei lin­kin sär­ky­mi­nen vai­keu­ta sen ymmär­tä­mis­tä — mie­lui­ten lain­kaan. Yleen­sä var­mis­tan tämän sil­lä, että sitee­raan läh­det­tä­ni tääl­lä sen ver­ran, mitä oman teks­ti­ni ymmär­tä­mi­nen vähim­mil­lään edel­lyt­tää. Sil­loin, kun se ei ole mah­dol­lis­ta — esi­mer­kik­si, jos viit­tauk­se­ni koh­de on video — pyrin luon­neh­ti­maan koh­det­ta mah­dol­li­sim­man tun­nis­tet­ta­vas­ti. Täs­tä on etua pait­si luki­jal­le, myös minul­le itsel­le­ni sil­loin, kun link­ki lopul­ta sär­kyy, ja jou­dun päi­vi­tyk­sen yhtey­des­sä etsi­mään sil­le toi­mi­vaa kor­vi­ket­ta. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]5.2.2009 18:50[/klo] Revin sitaa­tis­ta tur­hat lai­naus­mer­kit pois.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #