marginaali

Kiitorata

#12655. Maanantai, 26. huhtikuuta 2010 klo 10.07.34, kirjoittanut Jani.

Ajaa huruut­te­lin vii­me yönä len­to­ko­neen kyy­dis­sä kum­pui­le­via kii­to­ra­to­ja pit­kin. Aina kun kone oli nouse­mai­sil­laan, rataan tuli mut­ka tai vas­taan tuli vas­taan­tu­li­ja, eikä kone voi­nut­kaan nous­ta. Välil­lä kap­tee­ni pysäyt­ti koneen ja kävi mat­kus­ta­jao­sas­tol­la nuh­te­le­mas­sa asiak­kai­ta joil­la oli kän­nyk­kä pääl­lä tai jot­ka söi­vät kark­kia, mikä sekin oli vaa­rak­si len­to­ko­neen her­käl­le lait­teis­tol­le. #

Minun mat­kus­ta­mis­ta­ni han­ka­loit­ti lisäk­si se, että roi­kuin käsie­ni ja jal­ko­je­ni varas­sa koneen poh­jal­la ole­van reiän pääl­lä, ja jos lii­kah­din vähän­kään, maha­ni han­kau­tui alla vilis­tä­vää maa­ta vas­ten. Tai no, lun­ta vas­ten, sil­lä kii­to­ra­dat oli­vat vain vähän taval­lis­ta leveäm­piä hiih­to­la­tu­ja. #

Mie­lia­la on jos­tain syys­tä las­ke­nut täs­sä vii­me aikoi­na taas. Huo­maan sil­ti kir­jan­nee­ni mie­lia­la­päi­vä­kir­jaan pelk­kää “nor­maa­lia”. Se on kai se kol­man­nes minus­ta, joka halu­aa antaa vas­tauk­sis­saan itses­tään todel­lis­ta ter­veem­män tai sosi­aa­li­ses­ti suo­ta­vam­man kuvan. #

Sain vii­mein­kin DVD-laa­ti­kot pois tuos­ta lat­tial­ta. Rai­va­sin kaa­pis­ta vähän tilaa ja ne mah­tui­vat sin­ne ihan hyvin. Puo­let niis­tä pitäi­si kyl­lä myy­dä pois. #

Kävin lau­an­tai­na Kes­se­lil­lä tie­dus­te­le­mas­sa pyö­rä­ni perään, ja sitä lupail­tiin täk­si päi­väk­si. #

Suhteeni fatalismiin

#12542. Torstai, 22. huhtikuuta 2010 klo 17.08.57, kirjoittanut Jani.

En usko koh­ta­loon. En usko sii­hen, että asiat on ennal­ta mää­rät­ty tapah­tu­maan tie­tyl­lä taval­la. Tapah­tu­mat kyl­lä seu­raa­vat toi­si­aan, usein näen­näi­sen kausaa­li­ses­ti, usein taas näen­näi­sen satun­nai­ses­ti. Ennus­ta­mi­nen ei enim­mäk­seen, eikä var­sin­kaan koko­nai­suut­ta tar­kas­tel­taes­sa, ole mah­dol­lis­ta. #

En usko valin­nan­va­pau­teen. En usko, että ihmi­nen voi vai­kut­taa tapah­tu­mien kul­kuun. Ihmi­nen voi kyl­lä, ja usein onkin, osa tapah­tu­mien kul­kua, ja osia hänes­tä on yleen­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa niis­sä tapah­tu­mis­sa, jois­sa hän on muka­na. “Minä” en kui­ten­kaan pää­tä, valit­se, vai­ku­ta, kos­ka “minua” näis­tä osis­ta eril­li­se­nä olen­to­na tai nii­den mie­lek­kääs­ti koot­tu­na pysy­vä­nä yhdis­tel­mä­nä ei ole, eikä osie­ni vuo­ro­vai­ku­tus tapah­tu­mis­sa täy­tä minän valin­nan­va­pau­den kri­tee­rei­tä minun kir­jois­sa­ni. #

MP3-ovikello on Clas Ohlsonia parhaimmillaan!

#12629. Keskiviikko, 21. huhtikuuta 2010 klo 14.33.02, kirjoittanut Jani.

Pihtiteesihti Niin hän itse minul­le kau­pas­sa ker­toi kai­ut­ti­men väli­tyk­sel­lä! #

Kei­tin tee­tä. En löy­tä­nyt muki­sih­tiä, niin piti Clas Ohl­so­nil­ta ostaa pih­ti­sih­ti, mut­ta ihan hyvin sekin tun­tuu pelaa­van. Tämä on Fors­ma­nin Cham­raj-lime­sit­ruu­na­vih­re­ää. En löy­tä­nyt City­mar­ke­tis­ta maus­ta­ma­ton­ta ollen­kaan. #

On pari päi­vää teh­nyt mie­li olla vähän omis­sa olois­sa, kun vii­kon­lop­pu tuli sosi­aa­lis­tel­tua Tal­lin­nan-reis­sun mer­keis­sä. Se oli muka­va reis­su se, tuli pit­käs­tä aikaa otet­tua kuvia oikein kun­nol­la, ja videoi­ta­kin. Ja poo­nuk­se­na oikein susi­pu­te­li Jäge­riä. #

Sain psy­ko­lo­gil­ta teh­tä­väk­si tark­kail­la ajat­te­lua­ni tilan­teis­sa, jois­sa tur­huu­den tajua­mi­nen on läs­nä. #

Ensim­mäi­nen tee­mu­kil­li­nen on koh­ta lop­pu. Tai­dan ottaa toi­sen. Juma­la­vi­ta, tätä menoa­han minä olen koh­ta oikein itä­mai­sen filo­so­fian mes­ta­ri. #

God dammit kitty

#12528. Perjantai, 16. huhtikuuta 2010 klo 11.01.32, kirjoittanut Jani.

Ja niin, kuin var­kain, oli mon­ger­rus­ge­ne­raat­to­ri hävin­nyt, yhdes­sä lap­si­lu­kon, vaa­lean­pu­nai­sen ja purp­pu­ran kans­sa. Mar­gi­naa­lin uusin ulkoa­su on suun­ni­tel­tu eri­tyi­ses­ti teks­ti­poh­jais­ten selain­ten jat­ku­vas­ti kas­va­vaa mark­ki­nao­suut­ta sil­mäl­lä­pi­täen. #

Lää­kä­ri soit­te­li tuos­sa aiem­min täl­lä vii­kol­la. Gastroen­te­ro­lo­gin kon­sul­toin­nin perus­teel­la minul­le tar­jot­tiin tähys­tys­tä, ja mie­lel­lä­ni­hän minä sel­lai­seen suos­tuin. Sain sit­ten pos­tis­sa lähet­teen Mehi­läi­seen, jos­ta pitäi­si nyt seu­raa­vak­si ilmei­ses­ti sit­ten aika vara­ta. Ennen tut­ki­mus­ta tyh­jen­ne­tään suo­li aptee­kis­ta saa­ta­val­la tyh­jen­nys­nes­teel­lä, ja sit­ten se hupa alkaa: #

Tut­ki­mus aloi­te­taan vasem­mal­la kyl­jel­lä, mut­ta asen­toa vaih­de­taan tar­peen mukaan. Tut­ki­muk­sen alus­sa lää­kä­ri liu­kas­taa perä­suo­len­ne gee­li­puu­dut­teel­la. Tai­pui­sa tähys­tin vie­dään perä­au­kon kaut­ta pak­susuo­leen. Tähys­tys­tut­ki­mus kes­tää noin puo­les­ta tun­nis­ta tun­tiin ja sen jäleen saat­te läh­teä kotiin ja aloit­taa juo­mi­sen ja syö­mi­sen nor­maa­lis­ti. Tut­ki­muk­ses­sa ote­taan koe­pa­lo­ja suo­lis­ton lima­kal­vol­ta, joten suo­les­ta voi tul­la hie­man ver­ta tut­ki­mus­päi­vä­nä. Näyt­teen­ot­to on kivu­ton­ta, mut­ta näky­vyy­den paran­ta­mi­sek­si suo­leen lai­tet­ta­va ilma tai tähys­ti­men aiheut­ta­ma veny­tys saat­taa aiheut­taa tun­te­muk­sia. #

Poti­las­oh­je: Pak­susuo­len tähys­tys eli kolo­nos­ko­pia #

On vain

#12506. Torstai, 15. huhtikuuta 2010 klo 10.48.35, kirjoittanut Jani.

The­re only is rea­li­ty and not­hing more. #

Juma­lan hyl­kää­mi­nen ei rii­tä, on hylät­tä­vä myös totuus, hyvyys, kau­neus, rumuus, pahuus, vää­ryys, sil­lä kaik­ki sel­lai­nen on juma­lan tavoin pelk­kää hei­jas­tu­maa. Hir­viö­mäi­nen todel­li­suus sel­lai­se­naan, tyh­jä­nä, tulee kokea, joka het­ki. #