Kurssipäivä 25 + 45-49
#24500. Torstai, 10. marraskuuta 2011 klo 13.34.46, kirjoittanut Jani. 0
N/A #
N/A #
Nokian laturi soitti kuolonlaulunsa tässä yks ilta. Lähilaatikoista ei löytynyt korvaavaa, joten piti ostaa uus. Kirkkonummen Prisma ja Citymarket eivät kuitenkaan myyneet enää näin vanhaan puhelimeen sopivia, oli vain niitä uusia USB-latureita. #
Oli muutakin ostettavaa, joten kävin tänään sitten Sellossa. Siellä Prismassa oli Nokian oman laturin lisäksi Cellular Line -merkkistä. Nokia oli pari euroa kalliimpi ja puolen vuoden takuulla, Cellular Linella oli vuoden takuu. Jälkimmäistä oli kahdessa pikkuisen eri näköisessä pakkauksessa, toisen hinta oli viisi senttiä toista isompi. Kysyin myyjältä mikä ero niillä kahdella oli, eikä hänkään niistä keksinyt muuta kuin sen hinnan. Otin sitten sen halvemman (13,90 €). #
Tein salihanskoista hintavertailua, mutta mistään ei löytynyt sellaisia jotka oikeastaan olisin halunnut. Olisin halunnut sellaiset, joissa sormikkaat ovat melkein sormen mittaiset. Tarjolla oli vain sellaisia, joissa ne yltävät ensimmäiseen niveleen. #
Päädyin sitten pyöräilyhanskoihin, joissa sormikkaita ei ole katkaistu ollenkaan. Hanskat oli alennettu 19,95:stä 14,95 €:oon, mutta kun kassa ei löytänyt viivakoodia ja joutui soittamaan osastolle, sieltä tuli koodi jolla hinta putosi 5,95 €:oon. Aika hyvät kaupat näin ollen tein. #
Lisäksi ostin Fastin 750 ml:n palautusjuomasekoituspurnukan. Se ei ollut erityisen edullinen (3,95 €), mutten löytänyt niitä muualta kuin Prismasta. Tartten tuon kun teen nyt itse omat cocktailini jauheista, joita tilasin kilokaupalla taannoin. Puolen litran kermanvatkotin kävi kerta-annoksille liian pieneksi. #
Ikään kuin yhdeltä suojautuminen ei olisi kyllin hankalaa, Sellon yllä paistoi kaksi aurinkoa. #
Sitä lähtee siitä, että ihmisessä on kaksi tilaa: se joka toimii, ja se joka kyseenalaistaa, pohtii. Toimiessaan ei pohdi, eikä voi pohtia toimien. #
Kyseenalaistaminen sammuttaa toiminnan, ja kääntyy sitten sammuttamaan kaikkea, mikä johtaisi toimintaan. Kyseenalaistaa kyseenalaistamasta päästyäänkin, kunnes jäljellä ei ole mitään muuta kuin kyseenalaistaminen. #
Silloin huomaa, että kadonnut on kaiken muun myötä myöskin itse. Onko minä siis harhaa? Se ehkä hetkeksi on lakannut olemasta, mutta ollessaan se on. Se ehkä ollessaankin muuttaa jatkuvasti muotoaan, mutta kuitenkin se ollessaan on. Se ehkä aina on heijastumaa jostain, mutta heijastumaa ollessaankin se on. #
Pelkkä kyseenalaistaminen se ei kuitenkaan ole. Kyseenalaistaminen voi lähteä siitä, mutta irtoaa siitä erilleen ja tuhoaa lopulta synnyttäjänsäkin. #
Kuka silloin on jäljellä, kyseenalaistamista kannattelemassa? Kuka silloin on, kysymystä kysymässä? #
Näin taas harhoja (mm. ihmisiä kahtena) ja kamppailin huonoutta vastaan ja minua kiusasivat pikkutytöt. Tehokkain sängystä ylös ajava voima ovat tuollaiset unet joita ei jaksa katsella. Ei sitä silloinkaan hyvillä mielin nouse, mutteipähän ainakaan tunnu turhalta vältellä uudelleennukahtamista. #
Taitaa olla löysäilypäivä tulossa. Viime viikolla olinkin yliaktiivinen, liikuin perjantaita lukuunottamatta joka päivä, parhaina kaksikin tuntia. Tänään voisin käydä kaupassa ostamassa varpaankynsileikkurit. #
Nuin, käväisin. #
Ajattelin kyllä käydä illalla taas läsimässäkin Aviren allasvuorolla. #
Väsytti aamulla taas ihan saatanasti. Pystyin ihme kyllä silti vääntäytymään ylös ja uima-altaalle, vaikkei siellä opettajaa tänään ollutkaan. Räpiköin vain omatoimisesti, enkä tiedä oliko siitä paljonkaan hyötyä. Rintauinti on perkeleen vaikeaa, se tuntuu ihan vammaiselta koko liikesarja. Tai siis minä tunnun sitä tehdessäni. #
Sitten menin ohjaajan tapaamiseen. Sanoin että nyt paiskataan harjoitteluhommat mäkeen ja keskitytään siihen jatkosuunnitelmahommaan, josta viime viikolla oli puhetta. Se on rekrytointiohjelma, jossa kouluttaudutaan jonkun firman puitteissa ja josta periaatteessa pitäisi sitten päästä siihen koulutusta vastaavaan tehtävään siinä firmassa. #
Kotimatkalla ihmettelin ihmisiä, että mikä niitä oikein liikuttaa. Liikkuvat niin kuin vieteriautot, vieteri aina aamuisin kireälle vedetty. Kulkevat jalan, silmissä jännitys siitä mitä päivä tuo tullessaan, toivo siitä jos vaikka jotakin hyvääkin. #
On aika yksinäistä tämä, elämä vieteriautojen joukossa. #