Quantum of Solace
#24217. Maanantai, 10. lokakuuta 2011 klo 10.28.58, kirjoittanut Jani. 1
Katselin eilen Quantum of Solacen. Oli aika meh. Sinänsä ihan tasalaatuista ja tasapaksua toimintaa, jonka ainoa yllätys oli yleinen laimeus ja erityisesti lopun antikliimaktisuus. #
Petyin kuitenkin erityisesti siihen tapaan, jolla Bond Casino Royalessa tapahtunutta menetystään käsitteli. Tai pikemminkin siihen, että Bond ylipäänsä käsitteli sitä. Kyvyttömyys sellaiseen käsittelyyn olisi juuri se liikuttaja, jota kyyninen, kylmä ja raaka Bond — joka minusta on tämän uuden ajan 007-elokuvien sarjan vahvuus — tarvitsisi: häntä ajaisi raivo, joka kumpuaa tuosta katkerasta petoksesta. Quantum of Solacen teemana oli nyt kuitenkin sahata tuota oksaa, ja elokuvan loppuratkaisu katkaisi tämän kuvainnollisen oksan viimeisenkin säikeen: Bond teki sovinnon Vesperin haamun kanssa ja jätti sen nähtävästi lopullisesti taakseen. #
Elokuvan toimintakohtaukset olivat paikoin liian tiukkaa katsottavaa ainakin 23 tuuman näytöltä. En tiedä olisiko niitä ollut helpompi seurata valkokankaalta, mutta jos olisi, olisi mielenkiintoista spekuloida ajatuksella valkokankaalla viikottain näytettävistä sarjoista. Quantum of Solacen kaltainen Bond nimittäin toimisi mielestäni paremmin kertaviikkoiseksi pätkittynä. Lisäksi toiminta nykyisissä tv-sarjoissa on mielestäni vieläkin liian mitätöntä verrattuna siihen mitä se voisi olla. Jälkimmäisestä saa maistiaisia vaikkapa juuri näiden uusien Bond-elokuvien kautta. #
Voi olla, että tällaisten toimintakohtausten tuottaminen viikottaiseksi sarjaksi ei löisi leiville, mutta elokuvateattereiden ja elokuva- ja tv-tuottajien kannattaisi minusta kyllä kokeilla sellaistakin bisnesideaa. Sarjaa näytettäisiin vaikka kahtena iltana viikossa, ja niistä toinen olisi edellisjakson uusinta. Lippuja näytöksiin myytäisiin kausittain tai vaikka puolikausittain. #
Unohdin näköjään kirjoittaa musiikista. Musiikillisesti QoS ottaa Casino Royalen jälkeen askeleen takaisin vanhojen Bondien aikoihin, mikä on huono asia: Casino Royalessa teema säästettiin käytettävästi tyylikkäästi loppumusiikkina, mutta tunnelmamusiikkina sen herättämät mielleyhtymät eivät sovi yhteen uuden Bondin kovan menon kanssa.