marginaali

Mitä minulle kuuluu?

#2851. Maanantai, 28. huhtikuuta 2008 klo 9.37.55, kirjoittanut Jani.

Rei­lu puo­li vuot­ta sit­ten itse itsel­le­ni kasaa­ma­ni vel­vol­li­suu­det oli­vat syö­neet minut lop­puun. Päi­vä­kir­jai­lun lisäk­si lope­tin kun­toi­lun (satun­nais­ta, enti­seen ver­rat­tu­na kui­ten­kin har­vi­nais­ta lenk­kei­lyä lukuu­not­ta­mat­ta), ja kos­ka en enää syö­nyt kas­vaak­se­ni, pää­tin syö­dä kutis­tuak­se­ni. Olen­kin onnis­tu­nut hävit­tä­mään jon­kin ver­ran yli­mää­räis­tä ras­vaa. Samal­la on tie­tys­ti sula­nut isot mää­rät lihas­ta. #

Vii­me aikoi­na olen taas aloi­tel­lut kevyt­tä pyö­räi­lyä ja pai­non­nos­te­lua. Täl­lä het­kel­lä sen tar­koi­tuk­se­na on lähin­nä toi­mia totut­te­lu­na, lopul­li­sen lihas­sur­kas­tu­mi­sen estä­jä­nä ja mie­lia­lan­ko­hot­ta­ja­na. Vii­mek­si­mai­nit­tu­kin tun­tuu taas näin pit­kän tauon jäl­keen lii­kun­nan avul­la onnis­tu­van. #

Käyn edel­leen pari ker­taa kuus­sa mie­len­ter­veys­toi­mis­tos­sa sai­raan­hoi­ta­jan jut­tusil­la. Olen oppi­nut ymmär­tä­mään tera­pian meka­nis­mia saa­des­sa­ni todis­taa sen toi­mi­mis­ta omal­la koh­dal­la­ni. En ole paran­tu­nut, mut­ta olen saa­nut ava­tuk­si joi­tain pääs­sä­ni ollei­ta umpi­sol­mu­ja, ja toi­voi­sin kyke­ne­vä­ni sii­hen ja saa­va­ni teh­dä sitä myös jat­kos­sa. #

Seu­rus­te­len edel­leen, asun edel­leen Kel­tin­mäes­sä ja haen edel­leen asun­toa. #

Olen pyyh­ki­nyt Win­dows XP -osion tie­to­ko­nee­ni kiin­to­le­vyl­tä ja ryh­ty­nyt maa­il­man­pa­ran­ta­ja-Linux-nör­tik­si. Olen samal­la huo­man­nut kiin­nos­tu­nee­ni yksi­tyi­syy­den var­je­luun liit­ty­väs­tä tek­no­lo­gias­ta, kuten sala­sa­nois­ta ja salaus­me­ne­tel­mis­tä. #

Uutis­ten ja poli­tii­kan seu­raa­mi­nen tun­tuu minus­ta edel­leen­kin lähes päi­vit­täin yhtä miel­lyt­tä­väl­tä kuin lasin­si­ru­jen syö­mi­nen. Jota en pys­ty lopet­ta­maan. #

Kat­se­len Hei­sei-kau­den Godzil­la-elo­ku­via joka päi­vä, uudes­taan ja uudes­taan. #

Musta lippu liehumaan

#2812. Perjantai, 10. elokuuta 2007 klo 15.54.34, kirjoittanut Jani.

Liehuva musta lippu Jo hyvän aikaa olen elä­män­fi­lo­so­fi­sia asioi­ta poh­dis­kel­les­sa­ni flirt­tail­lut anar­kis­min kans­sa. Aja­tus täy­del­li­ses­tä vapau­des­ta tun­tuu reso­noi­van hyvin omien käsi­tys­te­ni kans­sa, mut­ta toi­saal­ta anar­kis­min eri laje­ja käsit­te­le­viä teks­te­jä lukies­sa­ni minus­ta on tun­tu­nut, että jota­kuin­kin kai­kis­sa niis­sä on myös pal­jon minul­le vie­ras­ta. #

Ehkä kaik­kein vie­raim­mal­ta tun­tuu se, että moniin, jol­lei useim­piin anar­kis­min lajei­hin liit­tyy käsi­tys sii­tä miten asiat tuli­si jär­jes­tää sit­ten kun val­lan­ku­mous on teh­ty. Minun opis­sa­ni ole­mas­sao­le­vien raken­tei­den romah­det­tua ei todel­la­kaan ruvet­tai­si raken­ta­maan mitään nii­den tilal­le. Val­lan­ku­mous­ta välit­tö­mäs­ti seu­raa­va het­ki on minun näh­däk­se­ni ainoa todel­li­nen anar­kian het­ki, sil­lä välit­tö­mäs­ti sen jäl­keen tuo tyh­jiö rupe­ai­si joka tapauk­ses­sa täyt­ty­mään uusil­la raken­teil­la, eikä sii­hen todel­la­kaan tar­vi­ta apua anar­kis­teil­ta (jois­ta uusien raken­tei­den pys­tyt­tä­mi­sen myö­tä tuli­si­kin minun sil­mis­sä­ni jotain muu­ta kuin anar­kis­te­ja). #

Minun opis­sa­ni kes­kei­sin­tä on kaik­kien tuol­lais­ten raken­tei­den vas­tus­ta­mi­nen, eikä sil­le sik­si oli­si­kaan yhtä suur­ta tar­vet­ta välit­tö­mäs­ti val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen kuin mikä sil­lä on sitä ennen. En alle­kir­joit­tai­si sel­lai­se­naan sitä­kään näke­mys­tä, että anar­kis­min tavoi­te on idea­lis­ti­nen, ja tais­te­lu on ikuis­ta vaik­kei pää­mää­rää kos­kaan saa­vu­te­ta­kaan, mut­ta tämän kou­lu­kun­nan aja­tus tun­tui osu­van lähim­mäk­si sitä mil­lai­se­na itse näen tämän kamp­pai­lun. Vali­tet­ta­vas­ti en pan­nut muis­tiin sitä link­kiä, jon­ka takaa tuon aja­tuk­sen luin. #

Idea­ni yti­mes­sä on pai­no­voi­man kal­tai­se­na luon­non­voi­ma­na pitä­mä­ni val­lan, val­ta­ra­ken­tei­den ja kaik­kien mui­den­kin raken­tei­den tuhoa­mi­nen. Nämä raken­teet siis syn­ty­vät yhä uudes­taan vaik­ka ne hävi­tet­täi­siin tuhat ker­taa, ja sil­ti, tai ehkä pikem­min­kin juu­ri sii­tä syys­tä nii­den hävit­tä­mi­sen on olta­va jat­ku­vas­ti täh­täi­mes­sä.  #

Tun­ti­sin toi­saal­ta hou­ku­tus­ta nimit­tää ajat­te­lua­ni anar­kis­mik­si puh­taim­mil­laan, sil­lä sii­tä on rii­sut­tu kaik­ki yli­mää­räi­nen ja jäl­jel­lä on ainoas­taan tuo perim­mäi­nen kamp­pai­lu. Toi­saal­ta tun­nen kui­ten­kin anar­kis­mia niin vähän, etten ole ollen­kaan var­ma sii­tä onko tämä ajat­te­lu­ni sitä ensin­kään. Lisäk­si käy­tän­nön elä­mä­ni pie­nis­sä puit­teis­sa kapi­noin­tia­ni voi­si luul­ta­vas­ti kor­kein­taan nimit­tää filo­so­fi­sek­si. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2011-06-03 12:28[/klo] Lisä­sin lipunkuvan.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Anteeksipyytö - mitä se merkitsee sinulle?

#2623. Keskiviikko, 24. tammikuuta 2007 klo 20.14.28, kirjoittanut Jani.

“Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­ja Jyr­ki Katai­nen penää sisä­mi­nis­te­ri Kari Raja­mäel­tä (sd) jul­kis­ta anteek­si­pyyn­töä. Katai­nen äimis­te­li blo­gis­saan Raja­mäen vii­me per­jan­tain kom­ment­tia Kale­vas­sa, jos­sa polii­si­mi­nis­te­ri piti por­va­ri­hal­li­tus­ta uhka­na tur­val­li­suu­del­le.” #

Ilta-Sano­mat: Katai­nen: Pyy­dä anteek­si Raja­mä­ki (via Amp­pa­rit); lin­ki­tys oma­ni) #

Tuo­ta pot­ret­tia kat­sel­les­sa­ni rupe­sin ihmet­te­le­mään, että yrit­tää­kö Katai­nen pääs­tä Herätkää!-lehden man­ne­kii­nik­si. Tuo huo­les­tu­nei­suut­ta kuvas­ta­va kat­se ja suun ilme, leu­kaa hipai­se­va käsi - kaik­ki on koh­dal­laan! #

[#] Minä suun­nit­te­lin t-pai­ta­kau­pan perus­ta­mis­ta. Oli­sin teh­nyt t-pai­dan, jos­sa oli­si ollut Raja­mäen kuva ja sen ylä­puo­lel­la teks­ti “Ime munaa, ter­ro­ris­ti!” #

Se oli­si sel­lai­nen ter­ro­ris­min­vas­tai­nen t-pai­ta. Kyl­lä sii­nä paa­tu­neim­man­kin sivii­lin­teu­ras­ta­jan punt­ti alkaa tutis­ta, kun jou­tuu kat­so­maan Karia sil­miin. #

Minä oli­sin kysy­nyt neu­voa pai­ta­puo­ti­ni perus­ta­mi­seen Vt:ltä, joka ava­si kaup­pan­sa vii­me vuon­na, mut­ta Gmail sanoi, että vajaa­toi­mit­ta­ja on tun­te­ma­ton vas­taa­not­ta­ja. Vt tai­taa­kin olla sukua sil­le vih­reäl­le miek­ko­sel­le, joka huu­te­lee minul­le rivouk­sia tuol­ta huo­neen nur­kas­ta. Väit­tä­vät, ettei sitä­kään ole ole­mas­sa, mut­ta minä tie­dän parem­min! #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]26.1. 12:37[/klo] Lisä­sin iki­lin­kin pai­ta­kau­pan suun­nit­te­lus­ta ker­to­van kap­pa­leen alkuun.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Bush-man

#2521. Sunnuntai, 12. marraskuuta 2006 klo 16.40.06, kirjoittanut Jani.

Mah­dol­li­ses­ti kaik­kein sur­keim­mat elo­ku­vaan teh­dyt lisäyk­set ovat pakol­li­set isän­maal­li­suus­heh­ku­tuk­set. Elo­ku­van lopus­sa Hämä­häk­ki­mies istuu New Yorkin pil­ven­piir­tä­jän katol­la ole­val­la lip­pu­tan­gol­la. Toi­ses­sa koh­tauk­ses­sa newy­or­ki­lai­set sei­so­vat Hämä­häk­ki­mie­hen rin­nal­la ja huu­ta­vat “jos kos­ket yhteen­kin meis­tä, se kos­kee mei­tä kaik­kia”. #

Daniel Dock: “Spi­der­man: A Stic­ky Show Of Pat­rio­tism” (The Tech; suo­men­nos oma­ni) #

Täs­tä­kään huo­li­mat­ta elo­ku­va ei lopul­ta pys­ty kohot­tau­tu­maan hol­lywoodlai­sen elo­ku­van­te­ke­mi­sen ylä­puo­lel­le, var­sin­kaan nyt kun joh­ta­jat myön­tä­vät avoi­mes­ti tavan­neen­sa Bus­hin hal­lin­toa pyr­ki­myk­se­nään aut­taa mah­dol­li­sim­man hyvin “ter­ro­ris­min­vas­tais­ta sotaa”. […] Hämä­häk­ki­mies­kään ei ole sääs­ty­nyt ame­rik­ka­lai­sia elo­ku­via pyyh­ki­väl­tä viral­li­sen isän­maal­li­suu­den aal­lol­ta. #

Alex Lefebv­re: “Trying to have it both ways” (wsws.org; suo­men­nos oma­ni) #

Näin siis nel­jä vuot­ta sit­ten, ensim­mäi­sen Hämä­häk­ki­mies-elo­ku­van aikoi­hin. #

Äsken pyö­räy­tin käyn­tiin kol­man­nen Hämis-elo­ku­van uuden trai­lerin (via Elisa.net). Ensim­mäi­set kak­si­kym­men­tä sekun­tia ovat ehti­neet kulua, ja mitä ruu­tuun läi­mäh­tää­kään? #

Hämähäkkimies ja USAn lippu
© Colum­bia Pic­tu­res #

Ei näin. #

Stan Lee pyö­ri­si hau­das­saan, jol­lei oli­si elos­sa ja pyö­ri­si näis­tä elo­ku­vis­ta neto­tuis­sa rahois­saan. #

17:40 Lisä­sin jäl­kim­mäi­sen sitaa­tin lop­puun siel­tä puut­tu­neen mai­nin­nan suo­men­nok­sen omuu­des­ta­ni. #

Pahoittelut (ei Pöyrylle)

#703. Tiistai, 9. marraskuuta 2004 klo 21.36.11, kirjoittanut Jani.

Jotain loh­tua sen­tään: maa­il­man­po­liit­ti­sen epä­toi­von kes­kel­lä on syy­tä muis­taa, että rapa­kon toi­sel­la puo­lel­la on nii­tä­kin ihmi­siä (via net.nyt), jot­ka ihan oikeas­ti tie­tä­vät, mis­sä men­nään. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]30.10.2007[/klo] 12:02 Muo­toi­lin WP:lle, nyky­ai­kais­tin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #