marginaali

Pajatso

#2542. Maanantai, 27. marraskuuta 2006 klo 19.30.08, kirjoittanut Jani.

Mah­ta­vaa, klas­si­nen pajat­so (via Kil­lin­ki)! Vih­doin­kin voin sam­mut­taa minua pie­nes­tä pojas­ta saak­ka vai­van­neen kut­kan, joka sai alkun­sa mum­mi­lan naa­pu­ris­sa ole­vas­sa Teboil-huol­ta­mos­sa. Aikui­set ja muut juo­pot pela­si­vat aina ison läjän koli­koi­ta, ja meil­lä lap­sil­la oli aina vain muu­ta­ma sur­kea palau­tus­pul­lois­ta saa­tu hilu. #

Teboi­lin baa­ris­sa ollut pajat­so oli kyl­lä­kin mar­kan ver­sio ja sit­tem­min sekin tai­det­tiin vaih­taa vii­den mar­kan ver­sioon ennen kuin ne uudet, homon­vä­rik­käät ja tur­hat hedel­mä­pe­li­hy­bri­dit tuli­vat, ja lopul­ta koli­koi­den valuut­ta­kin vaih­tui. Tuo­ta vii­den­kym­me­nen pen­nin ver­sio­ta en ole muis­taak­se­ni näh­nyt luon­nos­sa kuin ker­ran, ehkä jos­sain huvi­puis­tos­sa, en muis­ta että mis­sä. Sär­kän­nie­mes­sä? Se oli jon­kin­lai­nen peli­sa­li. Vai oli­ko­han se Ruot­sin-lai­val­la? #

Tuo on kyl­lä vähän hel­pom­pi kuin oikea, tuon mit­ta­rin kans­sa. Sii­tä puut­tuu se minus­ta pajat­son yti­mes­sä ole­va ele­ment­ti, omaan etusor­meen kana­voi­ta­van voi­man mää­rän arvioi­mi­sen vai­keus. Onni ei mis­sään ole sen kon­kreet­ti­sem­min omis­sa käsis­sä, ja sil­ti sen saa­vut­ta­mi­nen tun­tuu lähes mah­dot­to­mal­ta. Onko mitään yhtä kieh­to­vaa ja saman­ai­kai­ses­ti niin pelot­ta­vaa? #

Sovel­sin tuo­hon heti tak­tiik­kaa­ni, jon­ka kehi­tin jo jos­kus sil­loin pie­ne­nä, kun en usko­nut aikuis­ten puhei­ta sii­tä, että nois­sa kolik­ko­pe­leis­sä hävi­ää aina lopul­ta. Kos­ka isoil­la kolik­ko­mää­räl­lä pelaa­maan pää­se­mi­nen oli lap­sel­le vain kau­kai­nen haa­ve, en kos­kaan pääs­syt tes­taa­maan tak­tiik­kaa­ni, joten se on säi­ly­nyt tähän päi­vään saak­ka teo­reet­ti­sel­la tasol­la. #

Tak­tiik­ka on yksin­ker­tai­suu­des­saan tämä: täy­tyy pela­ta niin kau­an, että on voi­tol­la - edes vähän - ja lopet­taa vas­ta sil­loin, ja välit­tö­mäs­ti. Jos käyt­tää tätä tak­tiik­kaa, ei ole mitään väliä sil­lä kuin­ka mon­ta ker­taa päi­väs­sä tai vii­kos­sa pelaa: kos­kaan ei häviä. #

 

Tutkimusmääräys

#2541. Maanantai, 27. marraskuuta 2006 klo 18.20.15, kirjoittanut Jani.

Tätä­hän täs­sä onkin odo­tel­tu: tuli Kelal­ta Te, hyvä Te, arvoi­sa Te -pos­tia (kii­tos täs­tä äärim­mäi­sen terä­väs­tä ja hyö­dyl­li­ses­tä ilmai­sus­ta, Mar­kus!). Ker­ke­sin­kin jo ihme­tel­lä, että mikä tar­koi­tus oli eläk­keen jat­ka­mi­sel­la niin pie­nes­sä pät­käs­sä kuin mitä sil­le teh­tiin (ensi tou­ko­kuun lop­puun). #

“Elä­ke­asian­ne käsit­te­lyä var­ten tar­vit­sem­me lisä­sel­vi­tys­tä ter­vey­den­ti­las­tan­ne. Täs­tä syys­tä pyy­däm­me tei­tä käy­mään seu­raa­vas­sa tut­ki­muk­ses­sa. #

Suo­ri­tet­ta­va tutkimus: Työ­ky­vyn arviointitutkimus
Tut­ki­mus­paik­ka: Päi­vä­sai­raa­la tai muu yksikkö
Tut­ki­musa­jan­koh­ta: Sai­raa­la kut­suu Tei­dät tutkimukseen”

Ver­tais­tie­don perus­teel­la tuo tut­ki­mus kes­tää kuu­kau­den, jos­kaan ei joka vii­kon jokais­ta päi­vää vaan pari-nel­jä päi­vää vii­kos­sa. Ilmoi­tuk­sen muka­na tuli mat­ka­ku­lu­jen kor­vaus­ha­ke­mus sil­tä varal­ta, että tut­ki­muk­sen teke­mi­sek­si täy­tyy mat­kus­taa ties min­ne. #

Mie­len­ter­veys­po­ti­laan kan­nal­ta tuom­moi­nen tut­ki­mus on minus­ta mel­ko ris­ti­rii­tai­nen jut­tu. Jos vika pääs­sä on, niin kuin se minul­la on, sii­nä, että uudet, oudot ja enna­koi­mat­to­mat asiat ja ihmis­ten tapaa­mi­nen ahis­taa sil­mät pääs­tä, niin sen tut­ki­tut­taak­seen pitää sit­ten men­nä uuteen, outoon ja enna­koi­mat­to­maan tilan­tee­seen tapaa­maan liu­ta vie­rai­ta ihmi­siä. Ja jos ei mene niin paha perii - mikä­pä sen sove­li­aam­paa pak­ko­jen­pel­koi­sel­le! #

“Kun­tou­tus­tut­ki­mus on moni­puo­li­nen lää­ke­tie­teel­li­nen, sosi­aa­li­nen ja psy­ko­lo­gi­nen tut­ki­mus, joka teh­dään kun­tou­tus­lai­tok­ses­sa. Sen perus­teel­la laa­di­taan yhteis­työs­sä kun­tou­tu­jan ja kun­tou­tuk­sen asian­tun­ti­joi­den kans­sa amma­til­li­nen kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma. Kun­tou­tus­tut­ki­mus kes­tää enin­tään 12 päi­vää yksi­löl­li­sen tar­peen mukaan ja se teh­dään 1-3 jak­sos­sa.” #

Kela: “Kun­tou­tus­tar­ve­sel­vi­tyk­siä ja kun­tou­tus­tut­ki­muk­sia” #

Ilmoi­tuk­sen muka­na ei ollut min­kään­lais­ta sel­vi­tys­tä sii­tä, mitä “työ­ky­vyn arvioin­ti­tut­ki­mus” tar­koit­taa, eikä sitä Kelan sivuil­ta­kaan sil­lä nimel­lä löy­dy, vaan vain tuol­la kun­tou­tus­tut­ki­muk­sen nimel­lä. Vähän­kö oli­sin nyt pako­kau­hun val­las­sa, kun oli­sin pel­käs­tään netis­tä löy­tä­mie­ni huhu­pu­hei­den varas­sa, jol­lei Kaa­ri­na oli­si peh­mit­tä­nyt iskua aloit­ta­mal­la täs­tä ker­toi­lua jo mel­kein vuo­si sit­ten. #

Ilmoja on pidelly

#2540. Sunnuntai, 26. marraskuuta 2006 klo 18.29.44, kirjoittanut Jani.

Aina­kin tääl­lä Jyväs­ky­läs­sä tal­vi­ke­lit lop­pui­vat heti alkuun­sa, mut­ta aina­kaan minua se ei hait­taa, vaik­ka tal­ves­ta tyk­kään­kin. Maa nimit­täin suli niin, että tiet ovat nyt ihan vapaat eivät­kä pää­kal­lon­liuk­kaat niin kuin heti ilmo­jen alet­tua läm­me­tä, ja kaik­ki vesi, mitä tai­vaal­ta tulee, tulee sekin sula­na vete­nä. Tämä on siis niin kuin oli­si ikui­nen syk­sy. Which is nice. #

Olen kat­sel­lut uus­van­ho­jen TSH-dee­vy­köit­te­ni sisäl­töä nyt oikein ura­kal­la. Oli mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta, että joko muis­tis­ta­ni on hävin­nyt pal­jon koh­tauk­sia kah­den ensim­mäi­sen osan piden­ne­tyis­tä ver­siois­ta tai sit­ten nii­den lopul­li­sis­sa ver­siois­sa on joi­tain huo­maat­ta­via ero­ja scree­nereihin ver­rat­tui­na. #

Yleen­sä en parem­min perus­ta bonus­ma­te­ri­aa­leis­ta, mut­ta tuon tri­lo­gian teke­mi­nen on ollut niin mas­sii­vi­nen ope­raa­tio, että täs­sä tapauk­ses­sa sii­tä ker­to­va doku­ment­ti­ma­te­ri­aa­li on jopa kiin­nos­ta­vam­paa kuin itse elo­ku­vat. Lisäk­si elo­ku­van suu­ruu­den takia sen vai­ku­tus teki­jä­ryh­män kaik­kiin osa­puo­liin on lii­kut­ta­van ilmei­ses­ti ollut mer­kit­tä­vä - mitä nyt vähä­sen hävet­tää tuon Cate Blanc­hettin puo­les­ta: #

“Kuu­los­taa var­maan has­sul­ta mut­ta halusin esit­tää Galadrie­lia nime­no­maan kor­vien takia. Olen aina haa­veil­lut sui­pois­ta kor­vis­ta. Halusin työs­ken­nel­lä Pete­rin kans­sa ja rakas­tan Tol­kie­nin kir­jo­ja mut­ta tämä kau­nis piir­re oli se mitä halusin eni­ten.” #

Cate Blanc­hett Quest for The Ring -dokumentissa
suo­men­nos Sor­muk­sen rita­rit -dvd:llä ole­van mukaan #

[#] Uusi Bond-elo­ku­va kiin­nos­tai­si näh­dä, kun sii­tä tun­nu­taan ole­van tasai­sen var­mas­ti kaik­kial­la sitä miel­tä, että se on hyvä, ja puheet vaka­va­mie­li­syy­des­tä kuu­los­ta­vat oman­kin maku­ni kan­nal­ta lupaa­vil­ta: #

“Täl­lai­se­na Bond oli­si pitä­nyt esit­tää alus­ta läh­tien: tyly­nä, kova­na ja tun­teet­to­ma­na tap­pa­ja­na, joka tekee kaik­ken­sa pitääk­seen tun­teen­sa omi­naan.” #

Tee­mu Salo­hal­me: “Bon­dis­ta tuli tyly tyyp­pi” (Suur-Jyväs­ky­län leh­ti 25. 11. 2006, s. 21; 3,34 Mt:n PDF) #

Ahis­taa kui­ten­kin se lip­pu­jen kal­leus (via Kil­lin­ki). Toki­han elo­ku­va­teat­te­ris­sa kat­so­mi­se­lä­mys on ihan jotain muu­ta kuin rupui­ses­sa koti­teat­te­ris­sa­ni, mut­ta kun olen köy­hä, niin en anna itsel­le­ni lupaa käy­dä siel­lä useam­min kuin muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa. Lisäk­si pyrin näil­lä har­voil­la ker­roil­la otta­maan kai­ken mah­dol­li­sen irti sii­tä suo­lai­ses­ta lipun hin­nas­ta. #

Se tar­koit­taa sitä, että elo­ku­van on ensin­nä­kin olta­va hyvä, mikä pudot­taa­kin heti käte­väs­ti pois noin 95 pro­sent­tia kai­kes­ta vuo­den aika­na teat­te­rei­hin tule­vas­ta. Lisäk­si elo­ku­van on olta­va sel­lai­nen, että se kär­sii sii­tä, ettei sitä näe kun­non teat­te­ris­sa. Siis kär­sii ihan hil­lit­tö­mäs­ti, ja sii­hen vaa­di­taan jo sit­ten jotain tyy­liin Gol­den Gate repäis­tään pai­koil­taan. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]28.11. 15:00[/klo] Lisä­sin iki­lin­kin Bond-elo­ku­vas­ta ker­to­van kap­pa­leen alkuun.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Millainen lukija?

#2539. Torstai, 23. marraskuuta 2006 klo 21.21.35, kirjoittanut Jani.

Tulok­se­si: Kir­jas­no­bi #

 

Haluai­sit usko­tel­la itsel­le­si kuu­lu­va­si luke­neis­toon, mut­ta todel­li­suu­des­sa olet pelk­kä sno­bi joka osaa lukea. Luet lähin­nä sen takia, että se las­ket­tai­siin sinul­le ansiok­si. #

Luku­tai­toi­nen kun­non kansalainen
 
Epä­lu­ki­ja
 
Mie­lia­la­lu­ki­ja
 
Omis­tau­tu­nut lukija
 
Pak­ko­miel­tei­nen kirjatoukka
 

GoToQuiz: What Kind of Rea­der Are You? (via Moi­ra); tulok­sen suo­men­nos oma­ni) #

Jos täs­tä tulok­ses­ta on pak­ko jotain sanoa, niin se olkoon se, että tämä on hyvin sopusoin­nus­sa eli­tis­ti­tes­ti­tu­lok­se­ni kans­sa. #

How come you passed on Libya?

#2537. Keskiviikko, 22. marraskuuta 2006 klo 20.54.26, kirjoittanut Jani.

Tapa­sin eilen YTHS:n psy­kiat­rin näil­lä näky­min vii­mei­sen ker­ran. Itku­han siel­lä lop­pu­jen lopuk­si tuli, kos­ka tuo psy­kiat­ri­suh­tee­ni on kui­ten­kin ollut pysy­vin asia koko tääl­lä Jyväs­ky­läs­sä asu­mi­se­ni ajan, ja nyt sitä ei sit­ten enää ole. Sain sen­tään joten­ku­ten sanot­tua Kaa­ri­nal­le sen miten suu­res­sa arvos­sa hän­tä pidän. #

Minun on taas ollut pak­ko kar­sia ajan­koh­tai­s­asioi­den seu­raa­mis­ta­ni, kos­ka kaik­ki tun­tuu taas mene­vän päin hel­vet­tiä. Vaik­ka sil­mien sul­ke­mi­nen onkin häpeäl­li­nen ja anteek­sian­ta­ma­ton rikos, se on jär­jis­sä­py­sy­mi­se­ni kan­nal­ta kui­ten­kin parem­pi rat­kai­su kuin ainut vaih­toeh­ton­sa, tapah­tu­mien seu­raa­mi­nen sivus­ta voi­mat­to­ma­na ja voi­mat­to­muu­den joh­dos­ta avut­to­ma­na. #

Enkä minä edes haluai­si olla poliit­ti­nen blo­gaa­ja enkä mikään kan­sa­lais­jour­na­lis­ti, vaan päi­vä­kir­jai­li­ja. Kai­kis­ta tek­ni­sis­tä heik­kouk­sis­taan huo­li­mat­ta Live­Jour­nalia, jour­naleja ja nii­den pitä­jiä ympä­röi minun mie­li­ku­vis­sa­ni romant­ti­nen verk­ko­päi­vä­kir­jai­li­jan säde­ke­hä, jol­lais­ta minä­kin haluai­sin ympä­ril­le­ni. En minä halua olla uutis­kom­men­taat­to­ri, niin tyy­pil­lis­tä mate­ri­aa­lia kuin sel­lai­nen mar­gi­naa­lis­sa tätä nykyä onkin. #

Minä haluai­sin kir­joit­taa tyh­jän­päi­väi­sis­tä tyh­jän­päi­väi­sin­tä haircuttia, jori­noi­ta tyh­jän­täy­tei­sis­tä päi­vis­tä­ni ja pääs­sä­ni liik­ku­vis­ta aja­tuk­sis­ta - aja­tuk­sis­ta, jot­ka eivät lii­ty ajan­koh­tai­siin tapah­tu­miin mil­lään taval­la. Jopa täl­lai­nen meta­blo­gaa­mi­nen­kin (aina alta­vas­taa­jan puo­lel­la) tun­tuu raik­kaal­ta tuu­lah­duk­sel­ta noi­den oikeas­ti tär­kei­den asioi­den iän­ai­kai­sen vat­vo­mi­sen ja kiroa­mi­sen rin­nal­la. #

Haluai­sin taas kir­joit­taa muis­tel­mia lap­suu­den­ai­kai­sis­ta tapah­tu­mis­ta ja teois­ta, niin kuin sii­tä kap­pa­lei­den mik­saa­mi­ses­ta kak­si­pe­säi­sel­lä kaset­ti­nau­hu­ril­la. Asiois­ta, jot­ka ehkä kor­kein­taan yksi toi­nen ihmi­nen tun­nis­taa. Mut­ta olen­ko jo ammen­ta­nut pää­ni ihan tyh­jäk­si niis­tä? #

Tämä hel­ve­tin jär­jes­tel­mä­kin pykii tätä nykyä jo niin pahoin, että Jee­sus­kin­han tätä itkee. #