marginaali


  Uudempia postauksia »

Liepuskaa liepuskaa

#9198. Maanantai, 24. elokuuta 2009 klo 11.42.37, kirjoittanut Jani. 6 kommenttia.

Olen ihan hul­lu­na Koi­vu­lan Lei­po­mon peru­na­le­pus­koi­hin. Kal­lis­ta­han se on, eikä mitään ter­veys­lei­pää, hyvä jos edes lei­pää, pikem­min­kin jotain pul­laa, mut­ta piru että on makoi­saa. #

Toi­nen mis­tä tyk­kään on Faze­rin Rei­lu-ruis­lei­pä. Se on kool­taan ja näöl­tään niin kuin Vaa­san Ruis­pa­lat, mut­ta sen jau­hois­ta seit­se­män­kym­men­tä pro­sent­tia on täys­jy­vä­ruis­ta sii­nä mis­sä Vaa­san Ruis­pa­lois­sa sitä on tämän kir­joi­tus­het­kel­lä vain 36 pro­sent­tia. #

Tai­taa koo­kau­pan kas­sa­tyt­tö­kin tie­tää, että tyk­kään lei­väs­tä, kun kasa­sin näi­tä liu­ku­hih­nal­le kaup­pa­kas­sil­li­sen tuos­sa äsken. Nyt kun minul­la on ihan kun­non kaap­pi­pa­kas­tin niin on hyvä ham­stra­ta sin­ne kaik­kea. Jos­tain syys­tä tuo­ta Rei­lua­kaan ei Senaat­to­ris­sa lähes­kään aina ole, toi­sin kuin vaik­ka nii­tä Ruis­pa­lo­ja. Ehkä­pä Rei­lus­ta tyk­kää­vät muut­kin kuin minä. #

Ihme söhel­tä­mis­tä niil­lä kyl­lä tuol­la ter­veys­kes­kuk­ses­sa on sen ajan­va­rauk­sen kans­sa. Kun ensim­mäi­sen ker­ran kävin lää­kä­ril­lä, istuin lap­puun kir­joi­te­tun huo­ne 27:n edes­sä odot­ta­mas­sa lää­kä­riä. Istuin ja odo­tin. Kun aika­ni oli men­nyt jo mel­kein tun­ti sit­ten, kysyin sii­hen vie­rei­seen kans­li­aan tul­leel­ta hoi­ta­jal­ta että onko täs­sä nyt jokin ereh­dys, ja oli­han sii­nä: lää­kä­ri oli toi­ses­sa pääs­sä taloa. Huo­ne 27:ää ei edes käy­te­tä muu­hun kuin sikainfluens­sa­po­ti­lai­den eris­tä­mi­seen. #

Tänään sama jut­tu, mut­ta nyt tie­sin jo varau­tua sii­hen ja kysyin asi­aa heti tis­kil­tä, ja taas oli lapus­sa vää­rä huo­ne. Pal­ve­lu tk:ssa on kyl­lä hyvin ystä­väl­lis­tä, mut­ta talon sisäl­lä ei siis jos­tain syys­tä tie­to kul­je. Lää­kä­ri­kään ei ollut saa­nut hön­ki­mä­tes­tien tulok­sia, vaan jou­tui vie­lä etsi­mään nii­tä toi­ses­ta pääs­tä taloa kun oli luul­lut nii­den ole­van minul­la. #

[#] Käy­rien perus­teel­la minul­la ei kuu­lem­ma ole ast­maa. Ne eivät ilmei­ses­ti romah­ta­neet niin kuin pitäi­si, jot­ta diag­noo­sin oli­si voi­nut teh­dä. Eivät­hän ne romah­ta­neet, kun se puhal­lu­tut­ta­ja tuho­si ne lii­an äkäi­ses­ti romah­ta­neet käy­rät kel­vot­to­mi­na. Kyl­lä­hän minun perik­sian­ta­mat­to­muu­del­la­ni puhal­taa jus­tiin sem­moi­sen käy­rän kuin käs­ke­tään puhal­taa (tar­vit­ta­va ilma revi­tään vaik­ka perä­suo­les­ta), mut­ta ovat­ko ne sem­moi­set käy­rät sit­ten ver­tai­lu­kel­poi­sia? #

Lansopratsoli #

[#] Sain sit­ten kokeek­si lan­soprat­so­li­re­sep­tin (lan­soprazo­le) sen perus­teel­la, että rasi­tuk­sen ohel­la toi­nen mis­sä minua alkaa yskit­tää on ruu­an jäl­keen seläl­lään maa­tes­sa­ni. Kävin tul­les­sa hake­mas­sa Zolt-pake­tin Kirk­ko­tal­lin aptee­kis­ta. Kah­den vii­kon pak­kaus oli­si mak­sa­nut vajaat kah­dek­san euroa, kun kuu­kau­den pak­kaus mak­soi rei­lut kah­dek­san. Kil­pai­lu­tuk­sen tulos­ta kuu­lem­ma. #

Tuon aptee­kin pihal­la on muu­ten jo aina­kin pari viik­koa ollut “myy­dään kalus­teet ja irtai­mis­to” -kylt­ti, mut­ta ei siel­lä sisäl­lä ole yhtään sen näköis­tä. Jos oli­si niin oli­sin kat­so­nut oli­si­ko siel­lä ollut sem­mois­ta toi­mis­to­työ­läi­sen jal­ka­te­li­net­tä. Tar­vit­si­sin sem­moi­sen nääs tämän tuo­li­ni kave­rik­si. Käy­tet­ty kel­pai­si erin­omai­sen hyvin. #

Avainsanat: Fazer, Kirkkonummi, Koivulan Leipomo, lääke, ravinto, Vaasan, Zolt

Agressio ja syöminen

#11577. Torstai, 19. helmikuuta 2009 klo 22.29.57, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

Eloon­jää­mi­sen haas­teis­sa Atten­bo­rough ker­too, että lajit, joil­le ei ole kehit­ty­nyt sar­vien kal­tai­sia tais­te­lu­vä­li­nei­tä, käyt­tä­vät agres­sioon (sic, pro­pa­goin “kir­joi­te­taan kuten ään­ne­tään” -mee­miä) syö­mis­vä­li­nei­tään, esi­mer­kik­si ham­pai­ta. Ovat­ko­han psy­koa­na­lyy­ti­kot huo­man­neet tämän yhtey­den, jon­ka voi­si kään­tei­se­nä kuvi­tel­la ole­van hel­pos­ti sovel­let­ta­vis­sa syö­mis­häi­riö­hin? #

Avainsanat: psykologia, ravinto

Viisi vuotta sitten

#5548. Keskiviikko, 28. tammikuuta 2009 klo 16.29.32, kirjoittanut Jani. 9 kommenttia.

Mar­gi­naa­lin perus­ta­mi­ses­ta tulee maa­lis­kuus­sa kulu­neek­si vii­si vuot­ta. Kun nyt joka tapauk­ses­sa­kin koluan noi­ta arkis­to­ja sii­vo­tak­se­ni, niin ajat­te­lin, että voi­sin näin ajal­li­sen merk­ki­paa­lun lähes­tyes­sä tuo­da siel­tä tul­les­sa­ni hiu­kan muis­to­ja tän­ne nyky­päi­vään. En niin­kään uusin­toi­na kuin tar­kas­tel­lak­se­ni, miten asiat ovat sit­tem­min kehit­ty­neet. #

On esi­mer­kik­si huvit­ta­vaa huo­ma­ta, kuin­ka aloi­tel­les­sa­ni tätä blo­gia mie­li­pi­tee­ni päi­vä­kir­ja­tyyp­pi­sis­tä blo­geis­ta oli, ihan niin kuin se var­maan meil­lä kai­kil­la tääl­lä nykyi­sin vai­kut­ta­vil­la on jos­sain var­hai­ses­sa vai­hees­sa ollut, mel­ko tyly: #

Tän­ne tulee nii­tä vähem­män mie­len­kiin­toi­sia jut­tu­ja eli mitä nyt mil­loin­kin aivos­sa sat­tuu liik­ku­maan; omas­ta mie­les­tä­ni nii­den luke­mi­nen tois­ten blo­geis­ta on aika tur­haa tou­hua joten pää­tin sääs­tää mui­den her­mo­ja (jos nyt joku sat­tuu Nuu­de­li­sop­paa­kaan luke­maan) ja erot­taa nämä jutut omal­le osas­tol­leen. #

29. maa­lis­kuu­ta 2004: “Viral­li­set ava­jai­set” #

Ensim­mäi­nen oikea tee­ma täs­tä meta­tee­mas­ta pääs­tyä­ni oli fyy­si­sen kun­non koho­tus. Vaik­kei tämän­het­ki­nen tilan­ne sen suh­teen taas ole­kaan kovin hyvä (vie­tän vuo­sit­tais­ta tal­vi­la­maa­ni), on ilo huo­ma­ta, että olen kui­ten­kin vie­lä kau­ka­na vii­den vuo­den takai­ses­ta rapa­kun­nos­ta­ni. #

Sel­viy­dyin kui­ten­kin kotiin saak­ka joten kuten, ja tote­sin että [käve­ly­ret­ke­ni] oli kulut­ta­nut koko­nais­ta 25 minuut­tia aikaa! Tuo on kui­ten­kin ihan hyvä, kos­ka ajat­te­lin teh­dä tämän saman len­kin uudes­taan illal­la, [enkä] usko että jak­sai­sin läh­teä mihin­kään jos sitä pii­naa oli­si kes­tä­nyt yhtään pidem­pään. Luul­ta­vas­ti oli­sin jou­tu­nut kont­taa­maan lop­pu­mat­kan, ja sit­ten­kin pysäh­ty­mään vii­den minuu­tin välein tasaa­maan hen­gi­tys­tä­ni. #

“Aamu­kä­ve­lyl­lä” #

Hen­ki­sen kun­non suh­teen sen sijaan vai­kut­taa sil­tä, että näin tal­vi­sin vajoan yhä pelot­ta­van lähel­le sitä jamaa, jos­sa olin tuol­loin. #

Usko­ma­ton­ta min­kä­lai­siin saa­vu­tuk­siin olen nyt itse­ni piis­kan­nut: kävin pait­si eili­sil­ta­na, vie­lä tänä­kin aamu­na käve­le­mäs­sä tuon samai­sen len­kin. Siis koko­nais­ta kol­me ker­taa olen ihan oikeas­ti teh­nyt jota­kin, mitä ei oli­si ollut ihan pak­ko teh­dä, ja mis­tä minul­le koi­tu­va huvi tai hyö­ty ei ole väli­tön­tä. #

30. maa­lis­kuu­ta 2004: “Käve­ly III” #

Oikeas­taan tuo on jopa parem­pi tilan­ne kuin nyt, sil­lä täl­lä het­kel­lä en pys­ty taas teke­mään syö­mi­sen ja kau­pas­sa­käy­mi­sen lisäk­si mitään, mikä sai­si minut nos­ta­maan per­see­ni täs­tä tie­to­ko­neen äärel­tä. Mut­ta voi olla, että maa­lis­kuus­sa pys­tyn sii­hen taas kuin ihmeen kau­pal­la, ihan kuten tuol­loin­kin. Tämän­het­ki­nen tila­ni on lisäk­si tuol­lois­ta parem­pi sii­nä mie­les­sä, että pys­tyn pitä­mään syö­mi­se­ni kuris­sa. #

[Lin­ja-auton] odot­ta­mi­nen on tyl­sää ja yleen­sä sitä tah­too lip­sah­taa sii­nä odot­te­luai­ka­na Foru­min K-kaup­paan osta­maan jotain herk­kua mikä ei aina­kaan auta tätä kun­non­ko­ho­tus­pro­jek­tia yhtään. #

Aina­kin haluai­sin aja­tel­la tämän joh­tu­van osit­tain sii­tä­kin, että olen nyt hen­ki­ses­ti vah­vem­pi kuin tuol­loin. Kui­ten­kin var­mas­ti pal­jon isom­pi syy sii­hen, että pys­tyn nyt vas­tus­te­le­maan kiusaus­ta ahmia herk­ku­ja, on juu­ri tuo vuo­sien takai­nen ajan­jak­so, jol­loin en kur­sail­lut sii­nä yhtään. Sil­loin söin ker­ta kaik­ki­aan aina kun mie­li teki, ja juu­ri sitä mitä mie­le­ni teki. Lop­pu­jen lopuk­si her­kut­te­lu menet­ti täl­lä lail­la lähes kai­ken hoh­dok­kuu­ten­sa, sil­lä kau­pas­sa hel­pos­ti tar­jol­la ole­vien herk­ku­jen hou­kut­ta­vuus perus­tuu vain muu­ta­maan yksin­ker­tai­seen teki­jään: ras­vaan, suo­laan ja soke­riin. Mitään kuli­naa­ri­sia nau­tin­to­ja näis­tä yksin­ker­tai­sis­ta ele­men­teis­tä ei juu­ri­kaan pys­ty kokoa­maan, joten lopul­ta niil­lä ei ole enää mitään uut­ta tar­jot­ta­vaa. #

Ahmi­mi­ses­ta jää käteen vain sekä fyy­si­ses­ti että hen­ki­ses­ti paha olo, ja tar­peek­si mon­ta ker­taa ja monien eri herk­ku­jen kans­sa sen koet­tua­ni tulin ikään kuin immuu­nik­si nii­den hou­ku­tuk­sil­le. Muis­to sii­tä tyh­jyy­den tun­tees­ta, jota äskei­nen mäs­säi­ly ei ollut yhtään hel­pot­ta­nut, kor­kein­taan vain pahen­ta­nut, on yhä tar­peek­si vah­va­na mie­les­sä­ni. Minun tar­vit­see her­kut­te­lu­hi­mon iskies­sä vain muis­tel­la tuo­ta koke­mus­ta ja tajuan, etten himol­le­ni perik­si anta­mal­la sai­si edel­leen­kään tyy­dy­tys­tä sil­le hen­ki­sel­le näläl­le, joka sen himon taus­tal­la todel­li­suu­des­sa on. Itse himoa se muis­to­kaan ei tie­ten­kään tyy­dy­tä, mut­ta on kui­ten­kin parem­pi, jos se jää tyy­dyt­ty­mät­tä ilman, että ahmin, kuin jos se jäi­si tyy­dyt­ty­mät­tä ahmi­mi­ses­ta huo­li­mat­ta. #

Avainsanat: ravinto

Varsinainen uutispommi

#10678. Maanantai, 30. kesäkuuta 2008 klo 16.59.28, kirjoittanut Jani. 0 kommenttia.

“Urhei­lu­juo­ma voi olla var­si­nai­nen kalo­ri­pom­mi, ker­too Aftonbla­det.” #

US: Urhei­lu­juo­ma – var­si­nai­nen kalo­ri­pom­mi (lin­ki­tys oma­ni) #

Älä hel­ve­tis­sä? Eikö­hän se ole vähän niin kuin tar­koi­tus­kin. #

“Monis­sa juo­mis­sa on enem­män kalo­rei­ta kuin nor­maa­lin urhei­lusuo­ri­tuk­sen aika­na palaa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa urhei­lu­juo­ma saat­taa lihot­taa. 150 kalo­ria sisäl­tä­vän urhei­lu­juo­man polt­ta­mi­sek­si on juos­ta­va kes­ki­no­peu­del­la kes­ki­mää­rin 20–30 minuut­tia. Kävel­len sen polt­ta­mi­seen menee tun­ti.” #

ed. #

Se on kyl­lä mel­koi­nen ihme­mies joka tar­vii puo­li tun­tia “kes­ki­no­peu­del­la” juok­sua 150 kalo­rin polt­ta­mi­seen. Minä kulu­tan saman ver­ran jo muu­ta­man sekun­nin käve­lyl­lä. #

Sehän nyt on sel­vä, että jos ja kun taval­li­set soh­va­pe­ru­nat juo­vat noi­ta urhei­li­joil­le tar­koi­tet­tu­ja (vink­ki: urhei­lu­juo­ma-yhdys­sa­nan ensim­mäi­nen osa) juo­mia kau­ko­sää­ti­men nos­ta­mi­ses­ta palau­tu­mi­seen, niin pai­no nousee. Eihän tuom­moi­nen puo­len tun­nin lenk­ki ole oikeal­le urhei­li­jal­le vie­lä mitään. #

Avainsanat: ravinto, terveys, tiede, vanha media

Kehonkuva

#2788. Sunnuntai, 8. heinäkuuta 2007 klo 19.11.34, kirjoittanut Jani. 6 kommenttia.

Vie­lä pari vuot­ta sit­ten minus­ta oli huvit­ta­vaa kat­sel­la kau­pas­sa kave­rei­ta, jot­ka raa­ha­si­vat siel­tä muka­naan ämpä­reit­täin mas­san­rä­jäyt­tä­jiä, siis näi­tä pai­non­nos­ta­jien jau­ho­ja. Nii­den tyyp­pien kehon­muo­don­kin perus­teel­la olin sitä miel­tä, ettei tämä minun kun­toi­lu­har­ras­tuk­se­ni tule kos­kaan ole­maan­kaan lähes­kään mitään sem­mois­ta mitä se niil­lä ilmei­ses­ti oli. #

Tätä nykyä saan itse olla jat­ku­vas­ti syö­mäs­sä niin, ettei päi­viin oikein kun­toi­lun, kau­pas­sa­käy­mi­sen ja sen syö­mi­sen lisäk­si muu­ta mah­du­kaan. Se on tie­tys­ti ikään kuin tar­koi­tus­kin, kos­ka näin saan pidet­tyä pää­ni­kin kun­nos­sa, kun sil­le ei jää aikaa askar­rel­la aina lopul­ta epä­toi­voon joh­ta­vien aja­tus­ten paris­sa. Täl­lä syö­mi­sen ohjel­moin­nil­la olen rat­kais­sut myös sen ongel­man, etten ole enää vuo­si­kausiin voi­nut luot­taa nälän­tun­tee­see­ni ravin­non­tar­pee­ni mit­ta­ri­na. Kun olen tark­kaan vali­koi­nut ja las­ke­nut sen, mitä ja mil­loin syön, voin nykyi­sel­lä kulu­tuk­sel­la­ni syö­dä ihan niin pal­jon kuin vain suin­kin jak­san. #

Itse asias­sa se jak­sa­mi­se­ni ei enää edes mei­naa riit­tää. Jou­dun ihan oikeas­ti syö­mään niin val­ta­van pal­jon, ettei se ole edes haus­kaa. Enää se ei ole minus­ta kum­ma­kaan, että jot­kut tar­vi­vat nii­tä jau­ho­ja. Jos minä­kin tämän har­ras­tuk­se­ni lisäk­si kävi­sin töis­sä, vie­lä­pä jos­sain vah­vas­ti fyy­si­ses­sä sel­lai­ses­sa, niin en miten­kään ehti­si enkä var­sin­kaan jak­sai­si syö­dä niin pal­jon kuin pitäi­si. Maha­ni ei yksin­ker­tai­ses­ti enää vetäi­si niin pal­joa ainet­ta sisään­sä, eikä vuo­ro­kau­des­sa riit­täi­si tun­te­ja. #

Tätä tilan­net­ta ei yhtään hel­po­ta sekään, että nenä­ni on jat­ku­vas­ti tukos­sa eikä se ruo­ka sen takia mais­tu juu­ri mil­le­kään. Ja samas­ta syys­tä, jos ei syö­mi­nen jo muu­toin­kin oli­si vas­ten­mie­li­nen tek­ni­se­nä toi­mi­tuk­se­na, se on nyt vit­tu­mais­ta myös sik­si, että hen­git­tä­mi­nen on lähes mah­do­ton­ta sil­loin kun suu on täyn­nä ruo­kaa. #

On muu­ten mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta miten pal­jon kehon­ku­va­ni riip­puu psyy­kes­tä­ni. Se puo­les­taan riip­puu sii­tä olen­ko urheil­lut yhtään sinä päi­vä­nä vai en. Jos en ole, näy­tän lähes poik­keuk­set­ta pelis­sä vähem­män lihak­sik­kaal­ta ja enem­män läs­kik­kääl­tä kuin nii­nä päi­vä­nä kun olen. #

Kah­des­sa vuo­des­sa kehon­ku­va­ni ei näen­näi­ses­ti ole muut­tu­nut mihin­kään suun­taan, mut­ta tosia­sias­sa mas­sas­ta­ni on kyl­lä (oman käsi­tyk­se­ni mukaan - siis se kehon­ku­va­ni) täl­lä het­kel­lä isom­pi osuus lihas­ta ja pie­nem­pi läs­kiä kuin sil­loin pari vuot­ta sit­ten. Ja tosia­sias­sa se, mitä uskon ole­va­ni täl­lä het­kel­lä, sijoit­tui­si tuos­sa kuvas­sa tuo­hon vii­to­sen ja kuu­to­sen väliin. En siis ole mie­les­tä­ni ihan sel­lai­nen kaap­pi kuin Simp­sons-ava­ta­ri­ni, mut­ten toi­saal­ta ihan niin pul­luk­ka­kaan kuin tuo kuu­to­nen. #

Painoindeksini on 26. Olen sitä mitä haluaisin olla, kuvittelen olevani pykälää lihavampi. #

Ener­gy­Net: “Mil­lai­nen olet, mil­lai­nen haluai­sit olla?” #

Kun­toi­lun lisäk­si käsi­tyk­se­ni itses­tä­ni riip­puu lisäk­si vah­vas­ti myös sii­tä mis­sä kul­loin­kin olen. Poh­joi­sen­ko­to­na näy­tän pei­lis­sä pal­jon vähem­män lihak­sik­kaal­ta ja enem­män läs­kik­kääl­tä kuin tääl­lä omas­sa­ni. Syyt sii­hen eivät ole aina­kaan kovin ilmei­siä, sil­lä ei minua siel­lä ole kos­kaan miten­kään eri­tyi­ses­ti soi­mat­tu ulkoi­ses­ta ole­muk­ses­ta­ni lukuu­not­ta­mat­ta lyhyt­tä jak­soa jos­kus var­hais­tei­ni-iäs­sä, jol­loin söin mum­min luo­na maa­il­man par­hai­ta kor­va­puus­te­ja ja koto­na päh­ki­nä­suklaa­voi­ta Kan­to­lan Cream Crac­kereiden pääl­lä par­haim­mil­laan kol­mi­sent­ti­si­nä vuo­ri­na, mikä alkoi hiu­kan näkyä aina­kin ter­vey­den­hoi­ta­jan piir­tä­mäs­sä pai­no­käy­räs­sä. #

Yksi ilmei­nen syy voi kyl­lä olla sii­nä, että siel­lä olles­sa­ni en lii­ku lähes­kään niin pal­jon kuin tääl­lä, ja se vai­kut­taa siel­lä samal­la lail­la kuin tääl­lä­kin. En myös­kään siel­lä olles­sa­ni pidä kir­jaa sii­tä mitä syön, ja sik­si minus­ta tun­tuu, eikä se luul­ta­vas­ti ole pelk­kää tun­tu­maa, että syön siel­lä aivan lii­kaa ras­vaa ja nopei­ta hii­li­hy­draat­te­ja. Sekin vai­kut­taa kehon­ku­vaa­ni täy­sin epä­rea­lis­ti­sel­la nopeu­del­la pai­kas­ta riip­pu­mat­ta. #

No mut­ta helk­ka­ri, nyt­hän minun on taas alet­ta­va syö­mään. Mor­jens! #

Avainsanat: ravinto
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö