marginaali

Heikoissa vahva

#15320. Tiistai, 5. lokakuuta 2010 klo 14.17.37, kirjoittanut Jani.

Katkaistu kiipeilynaru (Commodore 64 -grafiikka) Näin taas niin vam­mai­sia unia, että havah­duin niis­tä tuon tuos­ta­kin, kun tajusin mil­lais­ta pas­kaa minul­le näy­te­tään. #

Toi­saal­ta en sit­ten mil­lään kyen­nyt herää­mään, kun olin taas aamu­har­ho­jen val­las­sa enkä muis­ta­nut, mis­sä oikeas­ti olin. Tie­sin, että kun­han kyke­nen muis­ta­maan, mis­sä oikeas­ti makaan, pys­tyi­sin mur­tau­tu­maan ulos har­hois­ta, jois­sa maka­sin ties mis­sä. Makuu­paik­ka­ni har­hois­sa siis vaih­te­li sen myö­tä, kun palau­tin mie­lee­ni paik­ko­ja, jois­sa saat­tai­sin nuk­kua. Lopul­ta sit­ten muis­tin asu­va­ni Ges­ter­bys­sä, ja kuten olin arvel­lut­kin, pää­sin ulos har­hois­ta­ni ja saa­toin herä­tä. #

Olen jo pari päi­vää kär­si­nyt vie­roi­tusoi­reis­ta, kun kotoa meni lan­ka­net­ti poik­ki, eikä puhe­lin­net­ti ole tar­peek­si nopea TV7:n kat­se­luun. Mut­ta nyt taas toi­mii, huh! Oli­si koh­ta pitä­nyt ruve­ta varas­te­le­maan ja käyt­tä­mään jotain vähäi­sem­piä kor­vik­kei­ta, vaik­ka spii­diä. #

Kättenpäällepaneminen

#15022. Torstai, 9. syyskuuta 2010 klo 15.22.34, kirjoittanut Jani.

Lasta siunaavia helluntailaisia (C64) Kei­tä ne on ne per­ke­leet, sel­lai­set per­ke­leen pie­net, joi­ta suut ja sil­mät täy­teen ulko­na saa? Ja sitä pait­si mitä var­ten läm­pö­mit­ta­ri näyt­tää taas yli kah­ta­kym­men­tä? Täs­sä­hän ele­tään jo syys­kuu­ta, nyt pitäi­si lun­ta vih­moa eikä enää mitään Saa­ta­nan sel­kä­ran­gat­to­mia! #

Olen jon­kun kum­mal­li­sen fluns­san­poi­ka­sen kou­ris­sa. Kurk­ku on ollut vii­me vii­kos­ta vähän kar­hea, ja täs­sä vuo­ro­kau­den sisäl­lä nenä vähän taval­lis­ta­kin tuk­koi­sem­pi, mut­ta aina­kin tähän saak­ka sii­nä kaik­ki. Jos kaik­ki räkä­tau­dit oli­si­vat näin lie­viä, maa­il­ma oli­si pal­jon parem­pi paik­ka. #

Ilok­se­ni myös­kin se mys­tee­ri­vai­va­ni come­back osoit­tau­tui enco­rek­si. #

Eilen en kat­so­nut yhtään TV7:ää! Yri­tin sen sijaan kat­soa Jesus Cam­pin, mut­ta se oli vain tyl­sä eikä yhtään niin ärsyt­tä­vä kuin olin aja­tel­lut. Lap­sia­han indokt­ri­noi­daan jat­ku­vas­ti joka puo­lel­la maa­il­maa mitä kah­joim­mil­la opeil­la, eivät­kä nuo elo­ku­van lap­set suin­kaan tule saa­man­sa aivo­pe­sun seu­rauk­se­na kas­va­maan aikui­sik­si vail­la sel­viy­ty­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia ympä­ris­tös­sä, jos­sa elä­vät. Sik­si­hän uskon­to­ja yhä on ja tulee aina ole­maan­kin: ihmi­se­lä­mäs­tä sel­viy­ty­mi­seen vaa­di­tun tie­don rima on var­sin mata­lal­la. #

Niin­pä lata­sin sit­ten vgnyv­nynvfgn genafhc­beabn. Jos­pa sen kat­se­lu vaik­ka tun­tui­si tar­peek­si hul­lul­ta. Toi­nen oli­si WordPres­sin vaih­ta­mi­nen MediaWi­kiin. #

Puhdasta

#14234. Maanantai, 30. elokuuta 2010 klo 13.05.09, kirjoittanut Jani.

Osa Louis Comfort Tiffanyn "Education"-lasimaalauksesta Kuten mai­nit­sin, olen minä­kin kat­sel­lut TV7:ää täs­sä vii­me päi­vi­nä. Luo­jal­le kii­tos usko­vais­ten­sa edis­tyk­sel­li­syy­des­tä, jon­ka ansios­ta kana­va näkyy Inter­ne­tis­sä ihan sel­lai­se­naan! Ei mitään ohjel­ma­ra­joit­tei­suus­pas­kaa tai pak­ko­mai­nos­kat­ko­ja. Vie­lä kun ottai­si­vat ver­tais­ver­kot käyt­töön­sä. Latai­sin ja jake­li­sin edel­leen kris­til­lis­tä (tai mitä tahan­sa) pro­pa­gan­daa ihan hul­lu­na, jos niin voi­si teh­dä luval­li­ses­ti. (Nyt sitä täy­tyy teh­dä luvat­to­muu­den takia hie­man varoen.) #

Tähän men­nes­sä näke­mis­tä­ni ohjel­mis­ta suo­sik­ke­ja­ni ovat Super­kir­ja, joka on ehtaa 1980-luvun tuh­nuis­ta las­te­na­ni­mea, sekä Rak­kau­den kos­ke­tus -esi­ru­kous­oh­jel­ma. Jäl­kim­mäi­nen on mitä mai­nioin­ta mus­taa kome­di­aa ihmis­ten kär­si­myk­sen kus­tan­nuk­sel­la. Hal­le­lu­ja! #

Vapaan kat­sel­ta­vuu­den lisäk­si TV7:ssä vie­hät­tää minua tie­tys­ti se, että kana­val­la ei taa­tus­ti näy pal­jas­ta pin­taa var­si­nai­ses­ta sek­sis­tä nyt puhu­mat­ta­kaan. En minä sil­lä että­kö sek­si sinän­sä oli­si pahas­ta, mut­ta haluan pitää sen eril­lään kai­kes­ta muus­ta, kuten nyt täs­sä tapauk­ses­sa viih­tees­tä. Epä­puh­taat asiat pitää minun maa­il­mas­sa­ni sil­lä taval­la eris­tää, jot­tei­vät ne pää­se likaa­maan kaik­kea. #

Jumalalliset Totuuden Hetket

#14214. Sunnuntai, 29. elokuuta 2010 klo 20.04.09, kirjoittanut Jani.

Louis Wainin mielikuvituksellisen värinen kissa Näin mie­li­puo­lis­ta unta, jos­sa söin suklaas­ta teh­ty­jä ruu­mi­sark­ku­ja sun mui­ta esi­nei­tä. Nii­hin oli kät­ket­ty jotain huu­met­ta, joka sai minut hal­lusi­noi­maan. Kaik­ki ympä­ril­lä­ni näyt­ti vää­ris­ty­neel­tä ja var­sin­kin vää­rän väri­sel­tä. Eten­kin kir­ku­van­pu­nais­ta oli pal­jon. Lisäk­si koin luul­ta­vas­ti mel­ko aidos­ti sen, mil­tä vai­no­har­hai­suus tun­tuu. Ei tun­tu­nut kovin­kaan kival­ta. #

Olin ikään kuin peril­lä sii­tä, että tämä tila­ni joh­tuu niis­tä ase­mal­la syö­mis­tä­ni suklaa­esi­neis­tä, ja tie­sin, että se menee ohi kun­han huu­meen vai­ku­tus lak­kaa. Niin se sit­ten teki­kin, mut­ta sit­ten ereh­dyin juo­maan mai­toa, ja kävi ilmi, että se huu­me oli­kin pan­tu mai­toon (jota oli käy­tet­ty myös nii­den suklaa­jut­tu­jen teke­mi­seen). Ja olin taas pöl­lys­sä. #

Oikeas­ti psy­ke­dee­lit kyl­lä kiin­nos­ta­vat minua. Nime­no­maan ne har­ha-ais­ti­muk­set. Se oli­si mie­len­kiin­tois­ta kokea, kun­han sen sai­si teh­dä tie­toi­ses­ti eikä tuol­lai­sen sala­käh­mäi­sen pui­jauk­sen uhri­na. #

Yli­pään­sä minus­ta tun­tuu, että elä­mäs­tä­ni puut­tuu nyt taas hul­luut­ta. Tar­vit­sen hul­luut­ta! TV7:n kat­se­lu ei enää rii­tä hul­luu­den­tar­pee­ni tyy­dyt­tä­mi­seen! #