marginaali

Aviren haastattelu

#17966. Sunnuntai, 1. toukokuuta 2011 klo 9.45.39, kirjoittanut Jani.

Kävin tors­tai­na siel­lä Avi­ren haas­tat­te­lus­sa. Tilai­suut­ta ei siel­lä kuu­lem­ma edes tykä­tä kut­sua haas­tat­te­luk­si, vaan sii­nä sisään­heit­tä­jä käy vain nopeas­ti kurs­sin sisäl­lön läpi ja tie­dus­te­lee sit­ten vähän haki­jan taus­tois­ta. Minul­la oli var­si­nai­sen haas­tat­te­li­jan lisäk­si muka­na har­joit­te­li­ja ja oma sosi­aa­li­työn­te­ki­jä päi­vä­osas­tol­ta. #

Nyt kuu­le­ma­ni perus­teel­la se kurs­si vai­kut­taa jopa vie­lä­kin parem­mal­ta kuin mil­lai­nen käsi­tys minul­la sii­tä ennak­koon oli. Lähin­nä tar­koi­tan sitä, että sain sel­lai­sen vai­ku­tel­man, ettei siel­lä tule heit­teil­le­jä­te­tyk­si kovin­kaan hel­pos­ti, vaan tukea saa aina kun tar­vit­see. Sen suh­teen minul­la oli ennes­tään vähän sel­lai­nen pel­ko, että se muis­tut­taa enem­män tavan­omais­ta aikuis­opis­ke­lua, jos­sa ei eri­tyi­ses­ti huo­mioi­da sos.-vammaisen eri­tyis­tar­pei­ta. #

Sain Kelan kun­tou­tus­ha­ku­lo­mak­keen ja uho­sin päät­tä­väi­ses­ti täyt­te­le­vä­ni sen itse, vaik­ka sosi­aa­li­työn­te­ki­jä tar­jo­si yhteis­tä aikaa sitä var­ten. Koto­na sit­ten sös­sin heti ensim­mäi­sen koh­dan (hen­ki­lö­tun­nus) niin että piti hakea Kelas­ta uusi loma­ke. Siel­lä­kin söhel­sin oikein kun­nol­la, kun en muis­ta­nut mikä loma­ke se tar­kal­lee­not­taen oli, enkä sitä, että oli­sin voi­nut heti kai­vaa sen pilal­le meneen ver­sion repus­ta­ni mal­lik­si. #

Otin myös mat­ka­kor­vaus­lo­mak­kei­ta. Minus­ta juu­ri ne jos mit­kä pitäi­si voi­da täyt­tää Kelan verk­ko­si­vuil­la, vaan eipä onnis­tu. Nyt otta­ma­ni kol­me­kaan loma­ket­ta eivät vie­lä rii­tä, vaan minun pitää hakea aina­kin kak­si lisää. Nii­hin kun pitää mer­ka­ta jokai­nen meno ja paluu omal­le rivil­leen, ja nii­tä on minul­la koko 30 päi­vän päi­vä­osas­to­jak­son ver­ran heti näin kär­keen. #

A day in the life of

#25479. Keskiviikko, 7. maaliskuuta 2012 klo 18.03.34, kirjoittanut Jani.

Toin arkis­tou­po­te­tun kom­men­toin­nin nyt vii­mein tän­ne tuo­tan­to­puo­lel­le. Sen pitäi­si toi­mia muu­toin, mut­ta selai­men eteen- ja taak­se­päin­na­vi­goin­ti on rik­ki, jos­kaan se ei lii­ty pel­käs­tään tuo­hon, vaan on itse asias­sa hajon­nut jo kau­an sit­ten. Kor­jai­len sitä sit­ten jou­tes­sa­ni, jos. #

Tänä aamu­na olin teho­kas. Menin sin­ne labraan ennen yhdek­sää, ja kun sain vuo­ro­nu­me­ron 26 muun ihmi­sen perään, läh­din käy­mään Kelas­sa. Siel­tä nimit­täin eilen tuli pos­tia, jos­sa pyy­det­tiin sel­vi­tys­tä Avi­ren seu­ran­ta­päi­väs­tä. (Has­su sat­tu­ma, että se seu­ran­ta­päi­vä oli samal­la se päi­vä, jol­loin vii­mek­si olin labras­sa.) #

Kelas­sa olin päi­vän ensim­mäi­nen asia­kas. Ystä­väl­li­nen vir­kai­li­ja tote­si asian ole­van kun­nos­sa, olleen jo tul­les­sa­ni, eli mak­su, jon­ka suo­rit­ta­mis­ta sel­vi­tys­pyyn­tö kos­ki, oli sit­tem­min jo suo­ri­tet­tu. #

Pala­sin tk:een, ja kun jonos­sa oli vie­lä tusi­na ihmis­tä minun edel­lä­ni, menin veren­pai­nemit­taus­pai­kal­le. Se mit­ta­ri oli pul­tat­tu pöy­tään vähän han­ka­las­ti, tai vaih­toeh­toi­ses­ti se sen man­set­tiin mene­vä let­ku oli lii­an lyhyt, mut­ta aika­ni ährät­tyä­ni sain kol­met luke­mat, jois­ta ensim­mäi­set lie­ne­vät hyl­käys­kel­poi­set: #

  • 146/93
  • 133/90
  • 135/91

Tuo­ta on nyt koles­te­ro­lin ohel­la seu­rat­tu, kos­ka se on eten­kin ala­pai­neen osal­ta lie­väs­ti kohol­la. #

Sit­ten oli­kin jonos­sa edel­lä­ni enää kak­si ihmis­tä, joi­den jäl­keen pää­sin näyt­teen­ot­toon. Ja kuin­ka olla­kaan, saman hoi­ta­jan valu­tet­ta­vak­si kuin vii­mek­si. En muis­ta­nut näem­mä vii­mek­si kehua miten hyvin se pis­ti, sat­tui ihan tunn­ot­to­maan koh­taan sil­loin. Tänään nipis­ti vähän. #

Olin täl­lä ker­taa jät­tä­nyt aamu­lääk­keet­kin otta­mat­ta kai­kek­si var­muu­dek­si, enkä juo­nut­kaan edes aamul­la. Napit olin otta­nut mukaa­ni, hauk­ka­sin ne sii­nä sit­ten labras­ta ulos tul­tua­ni. #

Junan läh­töön oli tovi, joten tsek­ka­sin Quar­tet­ton ruo­ka­lis­tan. Tote­sin, että Amican sivu skaa­lau­tuu hel­ve­tin nätis­ti kän­nyk­kä­ni (N6220C) pik­ku­rui­sel­le näy­töl­le. Tuol­lais­ta pel­kis­tys­tä minä haluai­sin omil­la sivuil­la­ni toteut­taa selai­lu­vä­li­neis­tös­tä riip­pu­mat­ta. #

Menin junal­le ja sil­lä Lebbä­vaa­raan. Kävin sie­lä eilen mat­ka­kor­tin alen­nu­tut­ta­mas­sa elä­ke­läis-, mut­ta sain vain 25 pro­sen­tin alen kos­ka minul­la ei ollut takuu­elä­ke­pää­tös­tä sil­loin. Jos minul­la oli­si tele­port­ti, oli­sin käväis­syt koto­na ja löy­tä­nyt takuu­elä­ke­pää­tök­sen, joka oli toi­nen eilis­päi­vän pos­tis­sa Kelal­ta tul­leis­ta kir­jeis­tä. Mut­ta kos­ka ei, menin HSL:n pis­teel­le myös tänään ja sain nyt sen täy­den alen­nuk­sen sit­ten vii­mein. (Voi olla, ettei Kelan vit­kas­te­lus­ta joh­tu­nees­ta täys­hin­tai­ses­ta kau­des­ta­kaan lopul­ta koi­du minul­le kus­tan­nuk­sia: mikä­li mat­ko­jen oma­vas­tuu ylit­tyy tänä­kin kalen­te­ri­vuon­na, Kela kor­vaa kaik­ki mat­kat.) #

Sit­te menin Quar­tet­toon, leuh­kas­ti Vaha­sen pää­oves­ta täl­lä ker­taa. Otin sapus­kaa niin kuin aina, ja häm­men­sin ujon kas­sa­ty­tön tar­joa­mal­la kort­ti­ni tavan­omai­sen lou­nas­li­puk­keen sijas­ta. Hän puo­les­taan häm­men­si minut vakuut­ta­mal­la, että jälk­kä­ri kuu­luu ate­rian hin­taan (9,10 €). #

Jät­täy­dyin tahal­la­ni S-junas­ta ja kävin Sel­lon City­mar­ke­tis­sa osta­mas­sa salaat­tia, leik­ke­let­tä ja avoca­do­ja. Sit­ten täh­tä­sin Y-junaan, mut­ta kuin­ka olla­kaan, S oli ollut myö­häs­sä juu­ri sen ver­ran, että tuli lai­tu­ril­le juu­ri kun itse­kin olin nous­sut por­taat sin­ne, joten tulin sit­ten S:llä. #

Pol­jin kotiin, näprä­sin koneel­la, söin puu­roa, kävin lin­ja-auto­kyy­dil­lä salil­la teke­mäs­sä airoo­pia ja vat­sa­li­hak­sia, sit­ten suih­kus­sa, palk­ka­ri, ja nyt istun täs­sä ja juon kah­via. #

BW-t:t

#25320. Keskiviikko, 22. helmikuuta 2012 klo 18.26.53, kirjoittanut Jani.

Kävin 12 tun­nin paas­ton jäl­keen tänään aamul­la tk:n labras­sa kokeis­sa. Ihan rutii­nis­kan­naus vain, kun edel­li­ses­tä kat­ta­vas­ta veri­tut­ki­muk­ses­ta on aikaa. Koles­te­ro­lia, kil­pi­rau­has­ta, sen sem­mois­ta. Kil­pi­rau­ha­set kuu­lem­ma suo­si­tel­laan otta­maan ennen aamu­kym­men­tä, mut­ta otet­tiin vaik­ka oli jo vähän yli. #

Odo­tel­les­sa­ni soit­ti se työ­hön­val­men­ta­ja­kin, juu­ri kun vuo­ro­nu­me­ro­ni vuo­ro oli tulos­sa. Haja­nai­ses­ta huo­mios­ta­ni huo­li­mat­ta sain tapaa­mis­päi­vän ja -kel­lon­ajan poi­mit­tua. Se tuli kyl­lä jäl­ki­kä­teen teks­ti­vies­ti­nä­kin osoit­teen kans­sa, mikä oli minus­ta näp­pä­rä­tä toi­min­taa: osoit­teet ja nume­rot ja sen sel­lai­set kan­nat­tai­si aina lähet­tää teks­ti­vies­ti­nä eikä tavail­la puhe­li­mes­sa. #

Sit­te kävin auto­maa­til­la ja tote­sin mat­ka­kor­vaus­ten tul­leen, jee! Lata­sin saman tien mat­ka­kor­til­le 50 euroa. Pitäis kyl­lä oikias­taan lada­ta kaut­ta sii­hen. Olen ootel­lu sitä Kelan-per­ke­let­tä, että sai­sin saman tien alen­ne­tun kau­den, mut­ta toi­saal­ta alen­nuk­sen saa jäl­ki­kä­teen­ki arvo­na kor­til­le. Mut­ta sit­te pitäs vie­lä tie­tää mitä kaut­ta, kol­mos­ta (Kirk­ko­num­mi-Hel­sin­ki) vai kak­kos­ta (Kirk­ko­num­mi-Espoo). Espoos­sa käyn peri­aat­tees­sa sen kol­me päi­vää vii­kos­ta min­kä olen osas­tol­la, mut­ta ku ei tiiä mitä täs­sä muu­ta tulee työn­haun puit­teis­sa, jou­tuu­ko Hel­sin­gis­sä asti ramp­paa­maan miten pal­jo. #

No sit­te menin pit­käs­tä aikaa Avi­reen. Kävin syö­mäs­sä ja sit­ten oli ohjaa­jan tapaa­mi­nen. Ker­roin tilan­teen kehit­ty­mi­ses­tä ja kysyin sii­tä osal­lis­tu­mis­to­dis­tus­hom­mas­ta. #

Näkö­jään en muka ole­kaan kir­joit­ta­nut sii­tä tän­ne vaik­ka ihan luu­lin. Siis kun Kela edel­lyt­ti kurs­sin ajal­ta mak­set­ta­van kun­tou­tus­ra­han osal­ta, että Avi­re toi­mit­taa osal­lis­tu­mis­to­dis­tuk­sen, ja ne toi­mi­tet­tiin sin­ne aina sään­nön­mu­kai­ses­ti, ja yhtä sään­nön­mu­kai­ses­ti muut kuin minä sai­vat Kelas­ta raho­jen sijas­ta vain tie­don, ettei osal­lis­tu­mis­to­dis­tuk­sia ole toi­mi­tet­tu. Minun koh­dal­la­ni raho­jen tili­tys tapah­tui kyl­lä vii­veel­lä, mut­ta tapah­tui yhtä kaik­ki. Vii­mei­nen erä nyt sit­ten jäi kui­ten­kin roik­ku­maan täs­tä samas­ta syys­tä, tie­tys­ti juu­ri nyt kun Kela on istu­nut kaik­kien mui­den­kin hake­mus­ten pääl­lä eikä mitään ole tip­pu­nut mis­tään. #

Ohjaa­ja lupa­si olla Kelaan yhtey­des­sä. Sovit­tiin, että enem­piä kont­rol­li­päi­viä ei pide­tä jol­lei ilme­ne eri­tyi­sem­pää tar­vet­ta. Lop­pu­lausun­not oli kuu­lem­ma lähe­tet­ty, mut­ta ne eivät ole tul­leet peril­le. Oiko­luin oma­ni sii­nä pikai­ses­ti, ja sain läh­tiäi­sik­si sii­tä kopioi­ta. #

Sit­te menin Varus­te­le­kaan. Tai yri­tin, mut­ta Nokia ei löy­tä­nyt GPS-satel­liit­te­ja (käyn­nis­te­lee­kö USA sotaa jos­sain?), joten kul­jin ensin ison len­kin vää­rään suun­taan. Löy­sin sit­ten lähin­nä vais­ton­va­rai­ses­ti peril­le, vaik­ka vie­lä lop­pu­met­reil­lä­kin piti teh­dä yli­mää­räi­nen lenk­ki, kun Varus­te­le­kan ulko-ovi oli siir­ret­ty ison hal­li­ra­ken­nuk­sen toi­sel­le puo­lel­le. #

Myy­mä­län uudet tilat oli­vat oikein ava­rat, mut­ta yllät­täen vali­koi­ma vai­kut­ti minun tar­pei­sii­ni huo­nol­ta. Löy­sin vain kin­tai­ta, ja nii­den koh­dal­la sääs­tö­lie­kil­lä ele­tyt kak­si kuu­kaut­ta aiheut­ti­vat visuuses­teen: ajat­te­lin, että pär­jään ehkä sil­lä van­ho­jen sor­mik­kai­den yhdis­tel­mäl­lä sit­ten­kin. Sopi­vat tšek­ki­läi­set oli­si­vat mak­sa­neet 9,50 €. #

Kun olin kier­tä­nyt hal­lin kah­des­ti enkä Bun­desweh­rin t-pai­to­ja löy­tä­nyt, mars­sin tis­kil­le ja kysyin nii­tä. Ne oli­vat­kin taka­huo­nees­ta nou­det­ta­vaa, sain sovi­tet­ta­vak­si M- ja L-koot. M meni joten­ku­ten pääl­le, L oli oikein sopi­va. Niin­pä pyy­sin nii­tä lisää, ostin 8 kap­pa­let­ta, yhteen­sä 20 €. Sain­pa pääl­le vie­lä lei­man kan­ta-asia­kas­kort­tiin­kin, jota ystä­väl­li­nen mut­ta tohe­lo (tai uusi) myy­jä hok­sa­si tar­jo­ta. (Lei­mo­ja saa parin kym­pin ostok­sis­ta ja sitä isom­mis­ta.) #

¡Ja Ay Saa­ta­na että ovat hyviä pai­to­ja! Olin suun­ni­tel­lut näi­tä sali­pai­doik­si, mut­ta minus­ta nämä kel­paa­vat kyl­lä pitoon­kin. Tiu­kem­min istu­vaa mal­lia kuin SA-INT-pai­dat (joi­ta minul­la on ennes­tään), mikä koros­taa sek­sik­kääs­ti vat­sa­mak­ka­roi­ta ylä­var­ta­lo­ni tiuk­kaa lihak­sis­toa. Sata­pro­sent­tis­ta puu­vil­laa, kes­tää pesun 95 astees­sa. #

SA-INT-poo­lo­ja ei ikä­vä kyl­lä ollut ollen­kaan. Vitut­ti etten tul­lut osta­neek­si nii­tä useam­pia sil­loin kun nii­tä siel­lä oli. #

Takai­sin tul­les­sa­ni junat oli­vat syn­kas­sa: tulin Kan­nel­mäen ase­mal­le yhtä aikaa M:n kans­sa, ja sil­lä ennä­tin juu­ri sopi­vas­ti vaih­taa S:ään Huo­pa­lah­des­sa. #

En käy­nyt palaut­ta­mas­sa eilen osas­tol­la vii­mein lop­puun luke­maa­ni Gai-Jinin kak­kos­osaa. Tai-Pan on vie­lä aloit­ta­mat­ta, mut­ta ajat­te­lin täs­sä välis­sa taas lukais­ta Ame­ri­kan Psy­kon. Englan­nik­si täl­lä ker­taa. #

Kotio­ven taka­na oli kol­me kir­je­kuor­ta: tilio­te, kopio työ­val­men­nus­so­pi­muk­ses­ta ja ilmoi­tus Tilas­to­kes­kuk­sen työl­li­syys­tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa olen ollut muka­na… vuo­si­kausia. #

Kurssin päätöspäivä

#24853. Perjantai, 30. joulukuuta 2011 klo 15.44.06, kirjoittanut Jani.

Valit­sin vapaa­muo­toi­sen mat­ka­teh­tä­vän muo­dok­si tie­tys­ti kir­joit­ta­mi­sen. Runt­ta­sin sen suo­raan pape­ril­le tur­hia miet­ti­mät­tä, joten sii­tä tuli aika ala-aste­mai­nen. #

» #

Kuu­lin täs­tä kurs­sis­ta olles­sa­ni Lep­pä­vaa­ras­sa päi­vä­osas­to­jak­sol­la. Opis­ke­lu­vaih­toeh­dot eivät innos­ta­neet, mut­ta toi­saal­ta ole­mat­to­mal­la työ­ko­ke­muk­sel­la­ni ei suo­raan töi­hin meno­kaan tun­tu­nut rea­lis­ti­sel­ta. Kuu­le­ma­ni perus­teel­la Avi­ren kurs­si vai­kut­ti sopi­val­ta väli­por­taal­ta, tilai­suu­del­ta sel­vi­tel­lä omia mah­dol­li­suuk­sia ja ken­ties kokeil­la työ­elä­mään paluu­ta. #

Kävin tapaa­mas­sa Pip­saa ja Hei­diä, ja sen myö­tä pää­tös läh­teä kurs­sil­le var­mis­tui: ohjaa­jat vai­kut­ti­vat oikein muka­vil­ta, ja loput­kin huo­le­ni kurs­sin mah­dol­li­ses­ta minul­le lii­al­li­ses­ta vaa­ti­vuu­des­ta kari­si­vat pois. #

Aloi­tus­päi­vi­nä jän­nit­ti taas jon­kin ver­ran, mut­ta sii­nä vai­hees­sa lähin­nä se, sopeu­tui­sin­ko ryh­mään ja uusiin ihmi­siin. Onnek­si ryh­mä oli oikein sopi­va ja muka­van moni­puo­li­nen. Tulin ihan hyvin toi­meen kaik­kien kans­sa ja ohjel­ma oli sopi­van kevyt­tä aluk­si. #

Vähi­tel­len teh­tä­vien pain­opis­te siir­tyi enem­män ja enem­män har­joit­te­lu­pai­kan hakua koh­ti. Sii­tä muo­dos­tui uusi jän­nit­tä­mi­sen aihe, mut­ta sii­nä vai­hees­sa koin jo ole­va­ni osa ryh­mää, jos­sa kaik­ki oli­vat samas­sa tilan­tees­sa, joten ver­tais­tu­ki hel­pot­ti. #

Har­joit­te­lu­paik­kaa ei kui­ten­kaan sin­nik­kääs­tä yrit­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta löy­ty­nyt. Hake­mi­nen alkoi käy­dä ras­kaak­si, joten pidin vähän tau­koa ja kes­ki­tyin mui­hin asioi­hin. Aloi­tin uimaan­opet­te­le­mi­sen. #

Sit­ten Pip­sa ehdot­ti jat­koa aja­tel­len rek­ry­toin­tioh­jel­maa. Pää­tin lopet­taa har­joit­te­lu­pai­kan etsi­mi­sen ja kes­kit­tyä rek­ry­toin­tioh­jel­maan hakeu­tu­mi­seen. Sii­hen mukaan pää­se­mi­sel­le ei lopul­ta kum­moi­sia edel­ly­tyk­siä ollut­kaan, mut­ta sopi­van työ­pai­kan löy­ty­mi­nen on vie­lä mel­ko iso kysy­mys­merk­ki. #

Yksi pää­ta­voit­teis­ta­ni kurs­sil­le läh­ties­sä­ni oli sosi­aa­lis­ten tai­to­jen hio­mi­nen. Sii­nä onnis­tuin mie­les­tä­ni ryh­mä­jak­sol­la hyvin. Toi­nen tavoi­te oli sel­kiyt­tää amma­til­lis­ta suun­tau­tu­mis­ta. Aina­kin täs­sä vai­hees­sa ohjel­mis­to­tek­niik­ka tun­tuu ainoal­ta rea­lis­ti­sel­ta vaih­toeh­dol­ta, mut­ta sii­nä ongel­ma­na on työl­lis­ty­mi­sen vai­keus eten­kin minun taus­tal­la­ni. #

Lisä­kou­lut­tau­tu­mi­nen aut­tai­si ehkä, mut­ta opis­ke­lu tun­tuu edel­leen yli­voi­mai­sel­ta aja­tuk­sel­ta. Haluai­sin töi­hin nime­no­maan sik­si, että työn voi aina­kin peri­aat­tee­sa jät­tää työ­päi­vän päät­teek­si työ­pai­kal­le. Opis­ke­lus­sa niin ei voi teh­dä, jos opin­nois­ta aikoo hyö­tyä. #

Nyt olen kurs­sin pää­tös­jak­sol­la. Ensi vuon­na on vie­lä seu­ran­ta­päi­viä. Sen lisäk­si alku­vuo­del­le on suun­nit­teil­la aina­kin uusi päi­vä­osas­to­jak­so, täl­lä ker­taa nime­no­maan eri­lais­ten jat­ko­vaih­toeh­to­jen sel­vit­te­le­mi­sek­si. #

( . )( . )

#24801. Torstai, 15. joulukuuta 2011 klo 12.38.09, kirjoittanut Jani.

Näin unta että olin näyt­te­li­jä­nä Hercu­le Poi­rot -näy­tel­mäs­sä. Olin otat­ta­nut sili­ko­ni­tis­sit, vas­ta­näyt­te­li­jä­ni (mies hän­kin syn­ty­jään, jos­kin minua kau­niim­pi) samoin, ja meil­lä oli näy­tel­mäs­sä suu­te­lu­koh­taus. Suu­del­man seu­rauk­se­na rakas­tuin tuo­hon vas­ta­näyt­te­li­jää­ni (en näy­tel­män juo­nen mukaan, vaan ns. oikeas­ti), mut­ta hän ei vai­kut­ta­nut minus­ta kiin­nos­tu­neel­ta, vaan vokot­te­li nais­näyt­te­li­jöi­tä (jot­ka siis oli­vat oikei­ta nai­sia). #

Lopus­sa kukai­nen­kin kävi vuo­rol­laan kumar­ta­mas­sa ylei­söl­le. En ollut oikein var­ma omas­ta vuo­ros­ta­ni, ja kun sit­ten olin sopi­van raon arvot­tua­ni käy­nyt kumar­ta­mas­sa, koin mui­den näyt­te­li­jöi­den pahek­su­van minua kat­seel­laan, kos­ka olin käy­nyt lii­an aikai­sin ja varas­ta­nut näin osan heil­le kuu­lu­nees­ta huo­mios­ta. #

Rei­lun kau­pan osta­mis­pro­jek­ti­ni ei ole eden­nyt kovin hyvin. Ostan näkö­jään niin vähän mitään ulko­mai­sia tuot­tei­ta noin yli­pään­sä että voi­sin tar­peek­si usein vali­ta Rei­lua. Kah­via tosin ostan, mut­ta sen­kin sit­ten aina unoh­dan ostaa Rei­lu­na, kun sitä tar­vii niin har­voin. Sitä pait­si aina­kin Pir­kan Rei­lu kah­vi oli pahaa. #

Mut­ta uusi Ryh­mä-X ilmes­tyi eilen, jipii! Olin aja­tel­lut tila­ta sen, mut­ta nyt sit­ten juu­ri tämän kuun nume­ros­sa toi­mit­ta­ja pal­jas­taa, että ensi vuon­na saat­taa ilmes­tyä koko­nais­ta nel­jä nume­roa, jos hyvin käy, ja sekin vain tämän meneil­lään ole­van tari­nan lop­puun­saat­ta­mi­sek­si. Sen jäl­keen kuka ties mitä, jos mitään. Ei pal­jon innos­ta tilaa­maan. #

Eilen kävin vii­na­kau­pas­sa osta­mas­sa uimao­pet­ta­jal­le kii­tok­sek­si ja jou­lu­lah­jak­si pul­lon glö­giä. Ohjaa­jal­le ostin kon­veh­te­ja. Vein ne tänään Avi­reen. #