marginaali

Tuomari todistajana

#15893. Maanantai, 1. marraskuuta 2010 klo 11.15.34, kirjoittanut Jani.

Herä­sin mie­les­sä­ni kysy­mys: kuin­ka oikeu­den puheen­joh­ta­ja­na toi­mi­va tuo­ma­ri puhut­te­li­si todis­ta­jan­penk­kiin istu­tet­tua tuo­ma­ria? Ame­ri­kas­sa siis. Oikeu­den puheen­joh­ta­jaa­han ne puhut­te­le­vat Your Hono­ri­na, mut­ta istun­nos­sa voi tus­kin olla yhtä aikaa kak­si Your Hono­ria. Vai voi­ko? #

Ainut vink­ki jon­ka täs­tä äkki­sel­tään löy­sin oli The New York Time­sin artik­ke­li todis­ta­jan­penk­kiin kut­su­tus­ta tuo­ma­ris­ta. Sii­nä puo­lus­tus­asia­na­ja­ja Ronald L. Kuby kuu­lus­te­lee osa­val­tion kor­keim­man oikeu­den tuo­ma­ri Jai­me A. Rio­sia. #

At one point, Jus­tice Rios see­med to have somet­hing caught in his throat, and Mr. Kuby said, “Jud­ge, you’re not chewing gum, are you?” #

“I have a sore throat,” the jud­ge replied. #

The New York Times: Jud­ge Ser­ves as a Wit­ness in Recal­ling a Mur­der Case #

Mikä­li vähäi­nen puo­lus­tus­asia­na­ja­ja­kin voi puhu­tel­la todis­ta­jan­pen­kis­sä istu­vaa tuo­ma­ria pel­käs­tään jud­ge­na, lie­nee tur­val­lis­ta olet­taa, ettei sen enem­pää edel­ly­te­tä myös­kään puheen­joh­ta­ja­na toi­mi­val­ta tuo­ma­ril­ta. #

Passivisti

#15867. Torstai, 28. lokakuuta 2010 klo 13.23.13, kirjoittanut Jani.

Näin unta, että olin jyr­käs­ti vasem­mal­le kal­lis­tu­nut aktii­vi­nen punk­ka­ri. Aktii­vi­suu­den merk­ki­nä olin juu­ri otta­nut tur­paa­ni niin että vuo­din ver­ta. Se on vähän niin kuin elä­mää jol­lais­ta oikeas­taan haluai­sin elää: tais­tel­la veris­sä päin sel­lai­sen aat­teen puo­les­ta, johon uskon. Sen tiel­lä vain on aika paho­ja estei­tä alkaen sii­tä, etten usko mihin­kään. #

En var­sin­kaan gand­hi­lai­seen fasis­miin: #

You may think your actions are mea­ningless and that they won’t help, but that is no excuse, you must still act. #

Mahat­ma Gand­hi Quo­ti­kin mukaan #

(Tosin tämä­kin saat­taa olla nii­tä vää­rään hah­moon lii­mat­tu­ja sitaat­te­ja, en löy­dä mis­tään vah­vis­tus­ta sil­le että juu­ri Gand­hi oli­si näin todel­la sano­nut.) #

Kävin olo­suh­tei­ta (sää, pää) uhma­ten salil­la tänään. Vet­tä satoi vaa­ka­suo­raan ja unoh­din kamp­peet mat­kas­ta, mut­ta niin vain kävin. Tie­sin, että jos en nyt mene sin­ne, en mene vii­kon pääs­tä­kään, enkä sitä seu­raa­val­la vii­kol­la ja niin edel­leen. Ei se nyt­kään taat­tua ole, mut­ta vie­lä sen­tään mah­dol­lis­ta. #

Minul­la oli­si 50 euron arvos­ta Googlen mai­nos­ra­haa käy­tet­tä­vis­sä­ni, mut­ten oikein tie­dä mitä minun kan­nat­tai­si mai­nos­taa. Voi­sin ehkä käyt­tää sen hyvän­te­ke­väi­syy­teen eli mai­nos­taa vaik­ka­pa Wiki­pe­di­aa tai Piraat­ti­puo­luet­ta, mut­ten tie­dä onko sel­lai­nen AdWord­sis­sa edes mah­dol­lis­ta. Ei sil­lä että nämä tahot sel­lais­ta kai­pai­si­vat tai edes hyväk­syi­si­vät, mut­ta enhän minä niil­tä aiko­nut edes kysyä. #

Piperatsinoatsepiineja ja haaraketjuisia aminohappoja

#15844. Keskiviikko, 27. lokakuuta 2010 klo 11.44.14, kirjoittanut Jani.

Mansikka Tänään oli lää­kä­rin tapaa­mi­nen sii­tä osas­toa­sias­ta. Lää­kä­riä vai­kut­ti huo­let­ta­van se, että muut siel­lä saat­ta­vat olla kovin­kin vai­kei­ta tapauk­sia toi­sin kuin minä, joka olen var­sin toi­min­ta­ky­kyi­nen (“aktii­vi­nen”). Vakuut­te­lin ettei sel­lai­nen minua hait­taa ja sit­ten sovit­tiin, että menen ensin tutus­tu­mis­käyn­nil­le, ja jos se vai­kut­taa hyväl­tä niin saan lähet­teen. #

Sit­ten pur­na­sin taas lää­ki­tyk­ses­tä ja sain entis­tä isom­man mir­tat­sa­pii­nian­nok­sen. #

Ker­ke­sin samal­la vaih­dol­la kotiin­päin tul­lee­seen junaan. Lipun­tar­kas­ta­jat iski­vät, tai­si­kin olla ensim­mäi­nen ker­ta kun tuol­la välil­lä (Kirk­ko­num­mi-Espoo) mat­kus­taes­sa­ni niin kävi. Kau­pan pois­to­ko­ris­ta löy­sin Lea­de­rin Total Mass -palau­tu­mis­juo­ma­jau­hoa puo­leen hin­taan ja ostin sen. #

Kas­vu­ni on jo pit­kään ollut pysäh­dyk­sis­sä, sil­lä olen syö­nyt lii­an vähän. Jäl­kim­mäi­nen kävi ilmi kun tein pit­käs­tä aikaa las­kel­mia kulu­tuk­ses­ta­ni ja syö­mi­sis­tä­ni: olen vais­ton­va­rai­ses­ti syö­nyt mel­ko tasan vain sen mitä kulut­ta­nut­kin. Nyt koe­tan pet­ra­ta ja mät­tää. En palau­tus­juo­mal­la vaan syö­mäl­lä enem­män (var­sin­kin ras­vaa), mut­ta hyvä ostos tuo jau­ho­pus­si oli sil­ti­kin. #

Pel­kä­sin kotiin tul­les­sa­ni hikeen­ty­vä­ni hel­vet­tiin Ges­ter­byn­po­lun mäel­lä aamu­vaat­teis­sa, mut­ta isom­pi ikä­vyys oli lopul­ta peu­ka­loi­den jää­ty­mi­nen. Pitää vis­siin koh­ta ottaa lapa­set käyt­töön. #

Sarvikuonobiisoni

#15828. Tiistai, 26. lokakuuta 2010 klo 16.23.52, kirjoittanut Jani.

Sarvikuonobiisoni Näin unta luo­dos­ta joel­la. Luo­dol­la oli koi­ra, pie­ni gasel­li sekä jokin sar­vi­kuo­non ja bii­so­nin ris­tey­män tapai­nen, jär­kä­le­mäi­nen otus. Gasel­li oli gasel­li­mai­seen tapaan varuil­laan seu­ra­lais­ten­sa takia, ja koi­ra­kin hauk­kui ilmi­sel­väs­ti sar­vi­kuo­no­bii­so­nia pelä­ten. #

Olin ikään kuin venees­sä luo­don vie­rel­lä, ja minul­la oli muka­na­ni pie­ni (alle mur­ro­si­käi­nen) tyt­tö. Tyt­tö halusi luo­dol­le siel­lä ollees­ta uhkaa­vas­ta sar­vi­kuo­no­bii­so­nis­ta huo­li­mat­ta. Las­kin tytön luo­don pääs­sä olleen pie­nen kal­lion taak­se sii­nä toi­vos­sa, ettei sar­vi­kuo­no­bii­so­ni huo­maa, mut­ta se tuli tie­tys­ti heti nuus­ki­maan kal­lio­ta. Yri­tin venees­tä käsin pitää tytön aina kal­lion toi­sel­la puo­lel­la suh­tees­sa eläi­meen, mut­ta pian sar­vi­kuo­no­bii­so­ni nap­pa­si tytön ham­pai­siin­sa. Se teki sen kyl­lä­kin hel­läs­ti kuin kro­ko­tii­lie­mo poi­ka­sel­leen, ja läh­ti kan­ta­maan tyt­töä pois­päin. #

Huo­ma­sin, että sar­vi­kuo­no­bii­so­ni oli kas­va­nut niin val­ta­van suu­rek­si, että se pys­tyi kul­ke­maan joes­sa niin, että kas­tui vain nilk­ko­jaan myö­ten. Sen ham­pais­sa roik­ku­va tyt­tö vai­kut­ti koke­mas­taan pikem­min­kin innos­tu­neel­ta kuin peläs­ty­neel­tä, mut­ta minua huo­let­ti yhä kuin­ka tytön käy ja min­ne sar­vi­kuo­no­bii­so­ni hänet vei­si. #

Ali­ta­jun­ta­ni on ilmei­ses­ti vih­doin­kin pal­kan­nut kun­non ohjaa­jan, kyl­lä­hän täl­lai­sia luon­to­do­ku­ment­tiu­nia tuos­ta lie­väs­tä huo­les­tu­nei­suu­des­ta huo­li­mat­ta­kin kat­se­li­si mie­lel­lään vaik­ka joka yö! #

Tunnetus

#15805. Maanantai, 25. lokakuuta 2010 klo 17.48.55, kirjoittanut Jani.

Näin unta, että jäl­ji­tin mm. Edgar Allan Poen kans­sa Viil­tä­jä-Jac­kia. Var­sin goot­ti­lais­ta mei­nin­kiä siis. Herä­sin­kin jos­sain vai­hees­sa ja pelot­ti niin pal­jon, että piti vetää peit­to visus­ti kor­viin ja jal­ko­jen ympä­ril­le. Tun­ne­tus­ti­han peit­to tulee siis kää­riä jal­ko­jen ympä­ril­le, jos halu­aa olla tur­vas­sa. Asi­aa käsi­tel­tiin sat­tu­moi­sin vas­ti­kään myös erääl­lä tun­ne­tul­la kes­kus­te­lu­pals­tal­la. #

Kaksi piirroskuvaa jaloista peiton alla. 1. kuvassa ("turvassa") peitto taipuu jalkojen alle, 2. kuvassa ("vaara!") ei. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2010-10-26 15:13[/klo] Lisä­sin W-linkit.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #