marginaali

kalorit++;

#24225. Maanantai, 10. lokakuuta 2011 klo 15.59.29, kirjoittanut Jani.

Sit­ten kun tämä laih­du­tus­kuu­ri lop­puu, syön aina­kin #

  • pus­sil­li­sen pähkinöitä
  • päh­ki­nä­juus­to­ka­kun
  • muta­ka­kun
  • mäs­kiä (sitä kau­ra­hiu­ta­le-kaa­kao­juo­ma­jau­he-mar­ga­rii­ni-sekoi­tus­ta, jos­ta jot­kut hie­nos­te­li­jat vään­tä­vät pal­lo­ja ennen syömistä)
  • pake­til­li­sen kau­ra­kek­se­jä mai­don kanssa
  • pake­til­li­sen joi­ta­ki mui­ta kek­se­jä mai­don kanssa

Quantum of Solace

#24217. Maanantai, 10. lokakuuta 2011 klo 10.28.58, kirjoittanut Jani.

Kat­se­lin eilen Quan­tum of Solacen. Oli aika meh. Sinän­sä ihan tasa­laa­tuis­ta ja tasa­pak­sua toi­min­taa, jon­ka ainoa yllä­tys oli ylei­nen lai­meus ja eri­tyi­ses­ti lopun antiklii­mak­ti­suus. #

Petyin kui­ten­kin eri­tyi­ses­ti sii­hen tapaan, jol­la Bond Casi­no Roy­ales­sa tapah­tu­nut­ta mene­tys­tään käsit­te­li. Tai pikem­min­kin sii­hen, että Bond yli­pään­sä käsit­te­li sitä. Kyvyt­tö­myys sel­lai­seen käsit­te­lyyn oli­si juu­ri se lii­kut­ta­ja, jota kyy­ni­nen, kyl­mä ja raa­ka Bond — joka minus­ta on tämän uuden ajan 007-elo­ku­vien sar­jan vah­vuus — tar­vit­si­si: hän­tä ajai­si rai­vo, joka kum­pu­aa tuos­ta kat­ke­ras­ta petok­ses­ta. Quan­tum of Solacen tee­ma­na oli nyt kui­ten­kin saha­ta tuo­ta oksaa, ja elo­ku­van lop­pu­rat­kai­su kat­kai­si tämän kuvain­nol­li­sen oksan vii­mei­sen­kin säi­keen: Bond teki sovin­non Ves­pe­rin haa­mun kans­sa ja jät­ti sen näh­tä­väs­ti lopul­li­ses­ti taak­seen. #

Elo­ku­van toi­min­ta­koh­tauk­set oli­vat pai­koin lii­an tiuk­kaa kat­sot­ta­vaa aina­kin 23 tuu­man näy­töl­tä. En tie­dä oli­si­ko nii­tä ollut hel­pom­pi seu­ra­ta val­ko­kan­kaal­ta, mut­ta jos oli­si, oli­si mie­len­kiin­tois­ta spe­ku­loi­da aja­tuk­sel­la val­ko­kan­kaal­la vii­kot­tain näy­tet­tä­vis­tä sar­jois­ta. Quan­tum of Solacen kal­tai­nen Bond nimit­täin toi­mi­si mie­les­tä­ni parem­min ker­ta­viik­koi­sek­si pät­kit­ty­nä. Lisäk­si toi­min­ta nykyi­sis­sä tv-sar­jois­sa on mie­les­tä­ni vie­lä­kin lii­an mitä­tön­tä ver­rat­tu­na sii­hen mitä se voi­si olla. Jäl­kim­mäi­ses­tä saa mais­tiai­sia vaik­ka­pa juu­ri näi­den uusien Bond-elo­ku­vien kaut­ta. #

Voi olla, että täl­lais­ten toi­min­ta­koh­taus­ten tuot­ta­mi­nen vii­kot­tai­sek­si sar­jak­si ei löi­si lei­vil­le, mut­ta elo­ku­va­teat­te­rei­den ja elo­ku­va- ja tv-tuot­ta­jien kan­nat­tai­si minus­ta kyl­lä kokeil­la sel­lais­ta­kin bis­ne­si­de­aa. Sar­jaa näy­tet­täi­siin vaik­ka kah­te­na ilta­na vii­kos­sa, ja niis­tä toi­nen oli­si edel­lis­jak­son uusin­ta. Lip­pu­ja näy­tök­siin myy­täi­siin kausit­tain tai vaik­ka puo­li­kausit­tain. #

Omaisuusluettelo osa 6: takit

#24206. Sunnuntai, 9. lokakuuta 2011 klo 15.14.31, kirjoittanut Jani.

En ole menet­tä­nyt mie­len­kiin­toa­ni tähän luet­te­loin­tiin, vaan olen vain sat­tu­mal­ta ollut vii­mei­set vii­kot aina tors­tai­sin muu­al­la, ja kun luet­te­loin­ti­päi­vä­ni on tors­tai niin, eihän sitä voi muut­taa. #

Mut­ta oli­pa tauon syy mikä tahan­sa, uudel­lee­na­loit­ta­mi­nen näin pit­kän tauon jäl­keen oli­si vai­ke­aa, jol­lei oli­si näin mai­nio­ta val­mis­ta sabluu­naa: TUOTE ja Sil­män­kään­tö­van­ki­la ovat jo tak­kin­sa lue­tel­leet, joten nyt. #

  • Umbro-merk­ki­nen verk­ka­tak­ki, mus­ta punai­sin koris­te­ku­vioin (pari housu­jen kanssa)
  • sini­nen fark­ku­tak­ki, käy­tet­ty vii­mek­si ehkä kym­me­nen vuot­ta sit­ten, tus­kin mah­tuu enää ylle­ni, logo niin epä­sel­vä että mer­kis­tä ei saa sel­vää (Subs Cr… jotain)
  • LTS Sports -merk­ki­nen sini­nen kevyt tal­vi­tak­ki, joka on niin van­ha ja nuh­juun­tu­nut, että puki­sin ylle­ni enää ehkä äärim­mäi­ses­sä talvitakkihädässä
  • Hum­mel-merk­ki­nen mus­ta vil­la­kan­gas­tak­ki, joka tus­kin mah­tuu enää ylleni
  • R-Col­lec­tion -merk­ki­nen untu­va­tak­ki, pitää pak­ka­sen kuin pak­ka­sen eli näkee hyvin har­voin käyttöä
  • Blue-merk­ki­nen mus­ta väli­mal­lin­tak­ki, käy­tös­sä harvakseltaan
  • Joka­mies-merk­ki­nen met­sän­vih­reä top­pa­tak­ki (pari housu­jen kans­sa), käy­tös­sä tal­vi­sin sil­loin tällöin
  • Adi­das-merk­ki­nen mus­ta tal­viur­hei­lu­pu­vun­tak­ki val­koi­sin koris­te­rai­doin, käy­tin mie­lel­lä­ni, vaik­ka alkoi­kin tek­ni­syy­ten­sä takia heti hais­ta, kun­nes housu­jen sau­ma alkoi ratketa
  • Umbro-merk­ki­nen mus­ta tal­viur­hei­lu­pu­vun­tak­ki val­koi­sin koris­te­ku­vioin, en muis­ta­nut minul­la täl­lais­ta olevankaan
  • PWD Wil­der­ness -merk­ki­nen maastopuvuntakki
  • Vael­ta­ja-merk­ki­nen maastoliivi
  • Roy­al-merk­ki­nen mok­ka­tak­ki, tus­kin mah­tuu enää ylleni

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2011-10-16 18:56[/klo] +maas­to­lii­vi, maas­to­pu­vun ja mok­ka­ta­kin merkki[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

 

豆腐

#24203. Sunnuntai, 9. lokakuuta 2011 klo 14.09.31, kirjoittanut Jani.

Ostin per­jan­tai­na tofua, kun City­mar­ke­tis­sa sitä myy­tiin pois­tos­sa eurol­la. En ole eläes­sä­ni tofua näh­nyt­kään, mut­ta kok­ka­sin­pa tuos­sa äsken sii­tä sit­ten syö­tä­vää. #

Oli­han ihme ava­ruus­höt­töä se. Ei se pahaa aina­kaan tuol­la lail­la ita­lia­lais­tyyp­pi­ses­ti val­mis­tet­tu­na ollut, mut­ta toi­saal­ta sen tilal­la oli­si yhtä hyvin voi­nut olla mitä tahan­sa muu­ta­kin, maku­han tuli koko­naan soo­sin muis­ta aine­so­sis­ta. #

Voi­sin ostaa tois­te­kin aina­kin jos näin hal­val­la sai­sin. Mut­ta tämä koke­mus jät­ti kyl­lä sel­lai­sen tun­teen, että jos­sain makeas­sa kakus­sa tuo var­maan toi­mii parem­min. Ehkä se on se hyy­te­lö­mäi­nen koos­tu­mus, joka tuo mie­leen juus­to­ka­kun. #

Kurssipäivä 25 + 25

#24052. Perjantai, 7. lokakuuta 2011 klo 15.45.30, kirjoittanut Jani.

Menin lou­naak­si ja sen jäl­keen ohjaa­jan jut­tusil­le. Ker­roin etten jak­sa mitään, ja sain muu­ta­man päi­vän hen­gäh­dys­tau­koa. #

Sanoin kyl­lä, että vaik­ka se hel­pot­taa­kin nii­den päi­vien osal­ta, ei jak­sa­mi­ses­sa­ni ja moti­voi­tu­mi­ses­sa­ni ole sen poh­jal­ta koke­muk­se­ni mukaan odo­tet­ta­vis­sa para­ne­mis­ta. Taval­li­ses­ti­han minä näi­hin aikoi­hin supis­tan toi­min­ta­ni mini­miin ja palaan elä­vien kir­joi­hin vas­ta jos­kus kevääl­lä, ja näin siis sil­loin, kun minul­la ei edes ole mitään ulkoa tule­vaa ohjel­maa. #