Kävin 12 tun­nin paas­ton jäl­keen tänään aamul­la tk:n labras­sa kokeis­sa. Ihan rutii­nis­kan­naus vain, kun edel­li­ses­tä kat­ta­vas­ta veri­tut­ki­muk­ses­ta on aikaa. Koles­te­ro­lia, kil­pi­rau­has­ta, sen sem­mois­ta. Kil­pi­rau­ha­set kuu­lem­ma suo­si­tel­laan otta­maan ennen aamu­kym­men­tä, mut­ta otet­tiin vaik­ka oli jo vähän yli. #

Odo­tel­les­sa­ni soit­ti se työ­hön­val­men­ta­ja­kin, juu­ri kun vuo­ro­nu­me­ro­ni vuo­ro oli tulos­sa. Haja­nai­ses­ta huo­mios­ta­ni huo­li­mat­ta sain tapaa­mis­päi­vän ja -kel­lon­ajan poi­mit­tua. Se tuli kyl­lä jäl­ki­kä­teen teks­ti­vies­ti­nä­kin osoit­teen kans­sa, mikä oli minus­ta näp­pä­rä­tä toi­min­taa: osoit­teet ja nume­rot ja sen sel­lai­set kan­nat­tai­si aina lähet­tää teks­ti­vies­ti­nä eikä tavail­la puhe­li­mes­sa. #

Sit­te kävin auto­maa­til­la ja tote­sin mat­ka­kor­vaus­ten tul­leen, jee! Lata­sin saman tien mat­ka­kor­til­le 50 euroa. Pitäis kyl­lä oikias­taan lada­ta kaut­ta sii­hen. Olen ootel­lu sitä Kelan-per­ke­let­tä, että sai­sin saman tien alen­ne­tun kau­den, mut­ta toi­saal­ta alen­nuk­sen saa jäl­ki­kä­teen­ki arvo­na kor­til­le. Mut­ta sit­te pitäs vie­lä tie­tää mitä kaut­ta, kol­mos­ta (Kirk­ko­num­mi-Hel­sin­ki) vai kak­kos­ta (Kirk­ko­num­mi-Espoo). Espoos­sa käyn peri­aat­tees­sa sen kol­me päi­vää vii­kos­ta min­kä olen osas­tol­la, mut­ta ku ei tiiä mitä täs­sä muu­ta tulee työn­haun puit­teis­sa, jou­tuu­ko Hel­sin­gis­sä asti ramp­paa­maan miten pal­jo. #

No sit­te menin pit­käs­tä aikaa Avi­reen. Kävin syö­mäs­sä ja sit­ten oli ohjaa­jan tapaa­mi­nen. Ker­roin tilan­teen kehit­ty­mi­ses­tä ja kysyin sii­tä osal­lis­tu­mis­to­dis­tus­hom­mas­ta. #

Näkö­jään en muka ole­kaan kir­joit­ta­nut sii­tä tän­ne vaik­ka ihan luu­lin. Siis kun Kela edel­lyt­ti kurs­sin ajal­ta mak­set­ta­van kun­tou­tus­ra­han osal­ta, että Avi­re toi­mit­taa osal­lis­tu­mis­to­dis­tuk­sen, ja ne toi­mi­tet­tiin sin­ne aina sään­nön­mu­kai­ses­ti, ja yhtä sään­nön­mu­kai­ses­ti muut kuin minä sai­vat Kelas­ta raho­jen sijas­ta vain tie­don, ettei osal­lis­tu­mis­to­dis­tuk­sia ole toi­mi­tet­tu. Minun koh­dal­la­ni raho­jen tili­tys tapah­tui kyl­lä vii­veel­lä, mut­ta tapah­tui yhtä kaik­ki. Vii­mei­nen erä nyt sit­ten jäi kui­ten­kin roik­ku­maan täs­tä samas­ta syys­tä, tie­tys­ti juu­ri nyt kun Kela on istu­nut kaik­kien mui­den­kin hake­mus­ten pääl­lä eikä mitään ole tip­pu­nut mis­tään. #

Ohjaa­ja lupa­si olla Kelaan yhtey­des­sä. Sovit­tiin, että enem­piä kont­rol­li­päi­viä ei pide­tä jol­lei ilme­ne eri­tyi­sem­pää tar­vet­ta. Lop­pu­lausun­not oli kuu­lem­ma lähe­tet­ty, mut­ta ne eivät ole tul­leet peril­le. Oiko­luin oma­ni sii­nä pikai­ses­ti, ja sain läh­tiäi­sik­si sii­tä kopioi­ta. #

Sit­te menin Varus­te­le­kaan. Tai yri­tin, mut­ta Nokia ei löy­tä­nyt GPS-satel­liit­te­ja (käyn­nis­te­lee­kö USA sotaa jos­sain?), joten kul­jin ensin ison len­kin vää­rään suun­taan. Löy­sin sit­ten lähin­nä vais­ton­va­rai­ses­ti peril­le, vaik­ka vie­lä lop­pu­met­reil­lä­kin piti teh­dä yli­mää­räi­nen lenk­ki, kun Varus­te­le­kan ulko-ovi oli siir­ret­ty ison hal­li­ra­ken­nuk­sen toi­sel­le puo­lel­le. #

Myy­mä­län uudet tilat oli­vat oikein ava­rat, mut­ta yllät­täen vali­koi­ma vai­kut­ti minun tar­pei­sii­ni huo­nol­ta. Löy­sin vain kin­tai­ta, ja nii­den koh­dal­la sääs­tö­lie­kil­lä ele­tyt kak­si kuu­kaut­ta aiheut­ti­vat visuuses­teen: ajat­te­lin, että pär­jään ehkä sil­lä van­ho­jen sor­mik­kai­den yhdis­tel­mäl­lä sit­ten­kin. Sopi­vat tšek­ki­läi­set oli­si­vat mak­sa­neet 9,50 €. #

Kun olin kier­tä­nyt hal­lin kah­des­ti enkä Bun­desweh­rin t-pai­to­ja löy­tä­nyt, mars­sin tis­kil­le ja kysyin nii­tä. Ne oli­vat­kin taka­huo­nees­ta nou­det­ta­vaa, sain sovi­tet­ta­vak­si M- ja L-koot. M meni joten­ku­ten pääl­le, L oli oikein sopi­va. Niin­pä pyy­sin nii­tä lisää, ostin 8 kap­pa­let­ta, yhteen­sä 20 €. Sain­pa pääl­le vie­lä lei­man kan­ta-asia­kas­kort­tiin­kin, jota ystä­väl­li­nen mut­ta tohe­lo (tai uusi) myy­jä hok­sa­si tar­jo­ta. (Lei­mo­ja saa parin kym­pin ostok­sis­ta ja sitä isom­mis­ta.) #

¡Ja Ay Saa­ta­na että ovat hyviä pai­to­ja! Olin suun­ni­tel­lut näi­tä sali­pai­doik­si, mut­ta minus­ta nämä kel­paa­vat kyl­lä pitoon­kin. Tiu­kem­min istu­vaa mal­lia kuin SA-INT-pai­dat (joi­ta minul­la on ennes­tään), mikä koros­taa sek­sik­kääs­ti vat­sa­mak­ka­roi­ta ylä­var­ta­lo­ni tiuk­kaa lihak­sis­toa. Sata­pro­sent­tis­ta puu­vil­laa, kes­tää pesun 95 astees­sa. #

SA-INT-poo­lo­ja ei ikä­vä kyl­lä ollut ollen­kaan. Vitut­ti etten tul­lut osta­neek­si nii­tä useam­pia sil­loin kun nii­tä siel­lä oli. #

Takai­sin tul­les­sa­ni junat oli­vat syn­kas­sa: tulin Kan­nel­mäen ase­mal­le yhtä aikaa M:n kans­sa, ja sil­lä ennä­tin juu­ri sopi­vas­ti vaih­taa S:ään Huo­pa­lah­des­sa. #

En käy­nyt palaut­ta­mas­sa eilen osas­tol­la vii­mein lop­puun luke­maa­ni Gai-Jinin kak­kos­osaa. Tai-Pan on vie­lä aloit­ta­mat­ta, mut­ta ajat­te­lin täs­sä välis­sa taas lukais­ta Ame­ri­kan Psy­kon. Englan­nik­si täl­lä ker­taa. #

Kotio­ven taka­na oli kol­me kir­je­kuor­ta: tilio­te, kopio työ­val­men­nus­so­pi­muk­ses­ta ja ilmoi­tus Tilas­to­kes­kuk­sen työl­li­syys­tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa olen ollut muka­na… vuo­si­kausia. #