#

Eilen oli joku ihme romah­dus taas, en jak­sa­nut kau­pas­sa­käyn­nin jäl­keen enää tie­to­ko­neen ääres­tä hie­vah­taa­kaan koko päi­vä­nä. Hyvä kun syö­dä jak­soin. Illal­la en jak­sa­nut levit­tää sän­kyä, joten nukuin avaa­mat­to­mal­la soh­val­la. Teki­si mie­li pan­na tuo edel­lis­päi­väi­sen käve­ly­len­kin piik­kiin, mut­ta ei se nyt niin rasit­ta­vaa ollut, ja olen tänä tal­ve­na kävel­lyt pitem­piä­kin uupu­mat­ta noin täy­del­li­ses­ti. En ole toi­pu­nut täy­sin vie­lä­kään, mut­ta kui­ten­kin suh­tees­sa eili­seen voin tänään jo niin pal­jon parem­min, että pel­käs­tään sii­tä piris­ty­nee­nä jak­soin sen­tään taas nos­tel­la pai­no­ja. #

Mei­na­sin unoh­taa tänään kau­pas­sa osta­ma­ni lims­a­pul­lon kas­sal­le. Hok­sin sen kui­ten­kin itse­kin jo ennen kuin ker­ke­sin oves­ta ulos. Har­voin, jos kos­kaan tuol­lais­ta on tätä ennen minul­le sat­tu­nut. Tuo oli sitä­kin sil­miin­pis­tä­väm­pää, että sen lims­a­pul­lon lisäk­si minul­la oli vain kak­si muu­ta artik­ke­lia. Sik­si minä sen siel­lä ovel­la äkkä­sin­kin, että jokin täs­sä meni nyt kyl­lä pie­leen. Se nyt ei oli­si mikään kum­ma, jos joku pie­ni tava­ra unoh­tui­si sin­ne kas­san peräl­le sil­loin, kun sitä tava­raa on kas­si­kau­pal­la. Ken­ties on jos­kus unoh­tu­nut­kin, lopul­li­ses­ti, ja sitä jos vähän aikaa miet­tii, niin vähän­kö alkaa ahdis­taa. #

Toi­nen niis­tä muis­ta­mis­ta­ni artik­ke­leis­ta oli Atrian kevyt­tä por­saan­sui­ka­let­ta mari­na­dis­sa. Se on kyl­lä mai­nio kek­sin­tö, mais­tuu hyväl­le vaik­ka ensim­mäi­sen ker­ran sitä kau­has­sa käris­tel­les­sä­ni vähän hais­te­lin­kin, että mitä­hän tämän­kin syö­mi­ses­tä tulee. Eri­to­ten on mah­ta­vaa saa­da vaih­te­lua iäni­kui­seen kanaan. #

Koto­na sit­ten tuos­sa äsken päi­vä­kah­via keit­tä­mään alkaes­sa­ni äkkä­sin, pää­ni on temp­pui­lut aamul­la enem­män­kin: olin unoh­ta­nut keit­tää keit­ti­meen val­miik­si lada­tun aamu­kah­vin. Kiin­tiö­tä täy­tyy siis täy­den­tää uudem­man ker­ran illal­la. Saa sit­ten taas näh­dä, mitä nuk­ku­mi­ses­ta ensi yönä sen jäl­keen tulee. [#] Muu­toin­kin on nuk­ku­maan­me­no ruven­nut lip­su­maan nyt vii­me aikoi­na pik­ku­tun­neil­le pit­käs­tä aikaa. Sitä samaa van­haa nuk­ku­maan­me­non ja herää­mi­sen vie­rok­su­mis­ta­ni­kin sii­nä on, niin kuin Araw­nil­la nyt, mut­ta toi­nen yhtä suu­ri syy­pää on tuo oma wiki. Sen kans­sa on tul­lut nys­vät­tyä ja tun­tuu sil­tä, että mitä syvem­mäl­le sii­hen uppou­tuu, sitä pahem­min sii­hen jää kouk­kuun. #

Oli suo­ras­taan hel­pot­ta­vaa tänään pai­nis­kel­la vaih­teek­si WordPres­siin liit­ty­neen ongel­man kans­sa, kun se sit­ten lopul­ta rat­ke­si ja yli­pään­sä tuli lop­puun. Wikis­sä rekur­sii­vi­nen meta­ta­so­hyp­pe­ly (kat­so esi­mer­kik­si eril­lis­si­vu­mal­li­neoh­je­mal­li­ne, jol­le pitäi­si vie­lä kir­joit­taa ohje) tun­tuu jat­ku­van aina­kin näin alku­vai­hees­sa loput­to­miin, ja jokai­sen uuden hypyn onnis­tu­mi­nen tuot­taa mie­li­hy­vän­tul­vah­duk­sen. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, miten täy­del­li­ses­ti MediaWi­kin mega­lo­maa­ni­sen itse­riit­toi­nen filo­so­fia sopii luon­teen­laa­dul­le­ni: pys­tyn luo­maan koko­nai­sen oman maa­il­man­kaik­keu­te­ni, ja mää­rit­te­le­mään sen vii­meis­tä piir­toa myö­ten itse, omin sanoin! Minä! Muha­haaa! MUHAHAAA! MU #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]17.2.2009 11:09[/klo] Lisä­sin wiki-ikilinkin.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #