marginaali

Kurssipäivä 6

#23166. Maanantai, 8. elokuuta 2011 klo 17.18.58, kirjoittanut Jani.

Meno­mat­kal­la muis­tin unoh­ta­nee­ni urhei­lu­vaat­teet. #

Aamu­päi­vä päh­käil­tiin omia kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­ta ja osaa­mi­sia. #

Ruo­ka­na oli kaa­li­kää­ry­lei­tä, tosi hyviä! #

Ruu­an jäl­keen Avi­ren psy­ko­lo­gi tuli hake­maan, kun en ollut ilmaan­tu­nut sovit­tuun aikaan. Tar­kis­tin jäl­ki­kä­teen, ja olin kyl­lä kir­jan­nut tapaa­mi­sen kän­nyk­kään, mut­ten ollut virit­tä­nyt sii­hen häly­tys­tä. Ja oli­si­ko se kuu­lu­nut­kaan kun puhe­lin on äänet­tö­mäl­lä. #

Tapaa­mi­ses­sa käy­tiin vähän läpi taus­to­ja­ni psyyk­kis­ten ongel­mien osal­ta, ja tavoit­tei­ta­ni. Sat­tui onnek­si sel­lai­nen päi­vä, että sain asia­ni sano­tuk­si ihan suju­vas­ti, eikä niin kuin tuol­la tähän asti, että on tun­tu­nut, että mon­ger­ran ihan käsit­tä­mät­tö­miä. #

Sit­ten oli sitä lii­kun­taa, syviä vat­sa­li­hak­sia ja lopuk­si ren­tou­tus. #

Pää­tä sär­ki koko päi­vän, vis­siin las­kin vii­kon­lop­pu­na kofeii­nit vää­rin. #

Phobos ja Deimos

#19556. Perjantai, 15. heinäkuuta 2011 klo 13.31.28, kirjoittanut Jani.

Munchin Huuto Olen taas poh­ti­nut psy­ko­paat­te­ja jos­tain syys­tä. Juo­lah­ti mie­lee­ni, että oli­si haus­ka tes­ta­ta mitä tapah­tui­si, jos psy­ko­paat­tia yrit­täi­si säi­käyt­tää kul­man takaa hypä­ten BÖÖ. Jos ker­ta psy­ko­paat­ti ei tun­ne pel­koa, niin miten­kä se mah­taa rea­goi­da säi­ky­tyk­seen, vai mah­taa­ko? #

Myös sel­lais­ta mie­tin len­nol­la tän­ne, että miten­kä­hän esim. len­to­ko­nei­den tur­va­jär­jes­te­ly­jä mah­de­taan tes­ta­ta. Kun jot­ta se tes­taa­mi­nen vas­tai­si mah­dol­li­sim­man hyvin todel­li­sia olo­suh­tei­ta, mat­kus­ta­jia simu­loi­vien ihmis­ten pitäi­si olla panii­kis­sa. Ja sii­tä edel­leen juo­lah­ti mie­lee­ni, että sii­nä­hän voi­tai­siin hyö­dyn­tää paniik­ki­häi­riöi­siä. Eli ote­taan koe­hen­ki­löik­si sem­moi­sia ihmi­siä, jot­ka on help­po saa­da autent­ti­ses­ti paniik­kiin, ja kat­so­taan kuin­ka ne pää­se­vät ulos konees­ta, kun siel­lä on savua ja häli­nää ja sata autent­tis­ta kans­sa­pa­ni­koit­si­jaa. #

Paniik­ki­häi­riö­tä olen myös miet­ti­nyt, että mik­si minä en oikein saa sii­hen kun­nol­la tun­tu­maa. Kysyin äidil­tä, jol­la sii­tä kuu­lem­ma on koke­mus­ta, että mil­tä se tun­tuu, ja kuu­lem­ma sitä voi aja­tel­la vaik­ka niin, että jos on ollut tilan­tees­sa, jos­sa on jou­tu­nut pako­kau­hun val­taan, niin sit­ten kun on häi­riö, se pako­kau­hui­nen olo tulee jos­sain sel­lai­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa sil­le ei näen­näi­ses­ti ole mitään kon­kreet­tis­ta syy­tä, uhka­te­ki­jää (kuten pääl­le­käy­vää vihais­ta kar­hua, lii­ken­neon­net­to­muut­ta tms.). #

Sii­tä kek­sin, etten ehkä kyke­ne paniik­ki­koh­taus­ten laa­tua tavoit­ta­maan, kos­ka en ole kos­kaan ollut pako­kau­hun val­las­sa mis­tään syys­tä. En lähel­lä­kään. Pel­koa olen kyl­lä tun­te­nut, mut­ta siis oikein kun­non paniik­kiin en ole kos­kaan men­nyt, en mis­tään kon­kreet­ti­ses­ta­kaan syys­tä. Sik­si olen sen suh­teen vähän niin kuin psy­ko­paat­ti pelon suh­teen ylei­ses­ti, vail­la aitoa eläy­ty­mis­ky­kyä. #

Ero serotoniinin ja hallusinogeenien vaikutusmekanismissa havaittu

#15649. Perjantai, 15. lokakuuta 2010 klo 16.17.57, kirjoittanut Jani.

Jour­nal of Neu­roscience -leh­des­sä loka­kuun 6. päi­vä­nä jul­kais­tun tut­ki­muk­sen tulok­set viit­taa­vat sii­hen, että sero­to­nii­nin vai­ku­tuk­sel­la on oma, hal­lusi­no­gee­neis­ta poik­kea­va reit­tin­sä. Löy­döl­lä saat­taa olla mer­kit­tä­viä seu­rauk­sia skit­so­fre­nian ja masen­nuk­sen kal­tais­ten tilo­jen hoi­dos­sa. #

Scripp­sin tut­ki­mus­lai­tok­sen apu­lais­pro­fes­so­ri Lau­ra Boh­nin mukaan tut­ki­mus osoit­taa, että vaik­ka sero­to­nii­nin ja hal­lusi­no­gee­nien vai­ku­tus koh­dis­tuu samaan resep­to­riin, sero­to­nii­nil­la on oma kemial­li­nen reit­tin­sä ja sen vai­ku­tuk­set ovat erit kuin hal­lusi­no­gee­neil­la. “Tule­vai­suu­den masen­nus­lää­ke­tut­ki­muk­ses­sa voi­daan ehkä kes­kit­tyä pel­käs­tään sero­to­nii­nin reit­tiin vai­kut­ta­viin teki­jöi­hin. Tut­ki­mus­työ saat­taa myös valais­ta skit­so­fre­ni­aan liit­ty­vien ais­ti­har­ho­jen taus­tal­la ole­vaa meka­nis­mia”, Bohn ker­too. #

Ennes­tään tie­de­tään, että nykyis­ten masen­nus­lääk­kei­den käy­tös­sä vaa­ra­na ole­va sero­to­nii­nioi­reyh­ty­mä saat­taa ilme­tä ais­ti­har­hoi­na. #

Tut­ki­mus tukee hypo­tee­sia, jon­ka mukaan har­hat saat­ta­vat joh­tua kohon­nei­den sero­to­nii­ni­pi­toi­suuk­sien aineen­vaih­dun­ta­tuot­teis­ta. Jos aineen­vaih­dun­ta­tuot­tei­den ja sero­to­nii­nin vies­tin­tä­ta­vat poik­kea­vat toi­sis­taan, voi­daan sero­to­nii­nin vai­ku­tuk­sia ken­ties aikaan­saa­da ilman, että samal­la tul­laan aiheut­ta­neek­si aineen­vaih­dun­ta­tuot­tei­den hait­ta­vai­ku­tuk­sia. #

Läh­de: The Scripps Research Ins­ti­tu­te: Scripps Research Scien­tists Shed Light on How Sero­to­nin Works #

Unable to handle kernel NULL pointer dereference

#11271. Maanantai, 18. tammikuuta 2010 klo 16.12.12, kirjoittanut Jani.


Tie­to­ko­nei­den lait­teis­to-ongel­mat ruok­ki­vat minus­sa jos­tain syys­tä hel­pos­ti tai­kaus­kois­ta, tai suo­raan sanot­tu­na para­noi­dia ajat­te­lua. Epä­toi­voi­suus ei näis­sä hom­mis­sa suin­kaan ole vii­mei­nen pää­te­pis­te, ehei! Sii­tä se vas­taa alkaa! Kun rat­kai­sua ei löy­dy, sitä vajo­aa vähä vähäl­tä sel­lai­seen har­haan, ettei tämä tule iki­nä toi­mi­maan­kaan niin kau­an kuin minä olen tätä kor­jaa­mas­sa. #

Lopul­ta sitä on val­mis pais­ka­maan jär­jel­lä vesi­lin­tua, ja selit­tä­mään havait­se­mi­aan ilmiöi­tä mie­luum­min vaik­ka pahoil­la hen­gil­lä tai kos­mi­sil­la säteil­lä, kos­ka sel­lai­set seli­tys­mal­lit suo­je­le­vat pet­ty­myk­sil­tä logiik­kaa parem­min. Ei siis sik­si, että­kö logiik­ka sane­li­si, ettei tämän pitä­nyt­kään toi­mia, vaan sik­si, että sen mukaan sen pitäi­si ilman muu­ta toi­mia, eikä se juma­lau­ta toi­mi sil­ti­kään. #

Ohjel­mis­to­puo­lel­la en ole lähes­kään yhtä altis täl­le hul­luu­del­le. Ehkä se joh­tuu sii­tä, että aina­kin vakai­ta käyt­tö­jär­jes­tel­miä käy­tet­täes­sä asioil­la on useim­mi­ten joh­don­mu­kai­nen, toi­mi­va seli­tys sii­nä mis­sä rau­ta­puo­lel­la ne tun­tu­vat tosi­aan­kin useim­mi­ten ole­van ihan silk­kaa satun­nai­suut­ta. Eri­lai­sia seli­tys­mah­dol­li­suuk­sia on mil­joo­na, ja ne kaik­ki tun­tu­vat yhtä (epä)todennäköisiltä. #

Psy­ko­lo­gin kans­sa tule­vien kes­kus­te­lu­jen raa­me­ja hah­mo­tel­les­sam­me nousi esiin tämä, että haluai­sin, että ihmis­ten kans­sa asioi­mi­nen oli­si minul­le edes pik­ki­riik­ki­sen hel­pom­paa kuin mitä se on nyt. Siis tar­koi­tan sel­lais­ta, mis­tä nyt tämä­kin tie­to­ko­neon­gel­ma­ni osit­tain joh­tui (mitä minun on vai­kea sanoa täl­lä taval­la, kos­ka minun näkö­kul­mas­ta­ni se on ihan eri­lais­ta): useim­mat oli­si­vat minun tilan­tees­sa­ni var­maan­kin olleet yhtey­des­sä huol­toon jo viik­ko sit­ten. #

Minul­le se on kui­ten­kin viho­vii­mei­nen kei­no, johon on pak­ko tur­vau­tua vas­ta sit­ten, kun on ker­ta­sen kaik­ki­sen viho­vii­meis­tä pisa­raa myö­ten kaik­ki muut kons­tit kokeil­tu. Siis sel­lai­set kons­tit, jois­sa minun ei tar­vit­se ottaa kon­tak­tia vie­raa­seen ihmi­seen. #

16:48 “Ohel­mis­to­puo­lel­la” → “Ohjel­mis­to­puo­lel­la” #

Sure this is so old, will disappear soon

#9388. Tiistai, 1. syyskuuta 2009 klo 13.21.44, kirjoittanut Jani.

Täs­sä on aamu men­nä hujah­ta­nut salioh­jel­maa suun­ni­tel­les­sa. Joten­kin se jäse­nyy­den han­kin­ta ahdis­taa, vaik­ka tai­taa taas olla enem­män­kin kyse sii­tä että mie­li hake­mal­la hakee jotain ulkois­ta syy­tä sisäi­sil­le tun­ne­ti­loil­le, joil­la ei tosia­sias­sa ole mitään teke­mis­tä min­kään ulkoi­sen kans­sa. Van­hat, kote­loi­tu­neet asiat ne siel­lä vain taas kolot­ta­vat. #

Ishi­ma­ru asia­na­ja­ja sanoi, “laki kes­kus­tas­ta mat­rii­si”, joka tun­ne­taan myös nimel­lä kom­men­taat­to­ri­na ja tele­vi­sio. #

“行列のできる石丸弁護士、著作権侵害訴えられる” (Dai­ly Yomiu­ri; Google-kään­tä­jän suo­men­nos) #

Sain ala­ti jat­ku­vaan satun­nai­sen etsin­tää­ni het­kek­si uut­ta pot­kua tuos­ta Googlen kään­nös­ko­nees­ta. Olen lues­kel­lut japa­nin­kie­li­siä läh­tei­tä sen läpi, ja tulok­set ovat, kuten arva­ta saat­taa, var­sin satun­nai­sia. Alan olla huo­les­tut­ta­van has­sah­ta­nut japa­ni­lai­suu­teen, mut­ta toi­sin kuin ilmei­ses­ti useim­pien län­si­mais­ten hiki­ko­mo­rien tapauk­ses­sa, minul­la tämän tau­din syy­nä ei ole ani­me vaan Godzil­la. Ani­men ystä­vää minus­ta ei ilmei­ses­ti ker­ta kaik­ki­aan kos­kaan tule. #

Heh, sain tuos­sa sala­sa­na­ke­hot­teen ilman mitään merk­ke­jä sen alku­pe­räs­tä, enkä siis tien­nyt mikä ohjel­ma sitä sala­sa­naa kysyi ja mik­si, joten syö­tin sii­hen sala­sa­na­ni, vain sik­si kos­ka niin­hän juu­ri ei pitäi­si teh­dä. Näin sää­lit­tä­vil­lä tavoil­la ilme­nee minun itse­tu­hoi­suu­te­ni. #